VIHREÄ – ELÄMÄN VÄRI
Onko luokkahuoneessasi ikkunoita? Jos on, vilkaise hetken ulos ikkunasta. On hyvin todennäköistä, että näet jotain vihreää. Puun, nurmikon, pensaita tai ehkä ikkunalaudalla olevan ruukkukasvin?
Kasveja on kaikkialla maapallolla, jopa merissä. Meren pienintä kasvia kutsutaan planktoniksi, ja monet kalat syövät sitä.
Aavikolla, jossa ei sataa melkein koskaan, kasvit ovat oppineet olemaan kärsivällisiä, sillä niiden on odotettava kauan tärkeitä sadepisaroita. Kun vihdoin sataa, jopa kaktukset kukkivat. Kasveja on jopa siellä, missä maaperää on tuskin lainkaan. Korkealla vuorilla kasvaa sammalia ja jäkälöitä, jotka kestävät kylmää ja tuulista ilmastoa.
Fotosynteesi
Kasvit tarvitsevat ravintoa, aivan kuten mekin. Veden ja auringon lisäksi ne tarvitsevat myös ilmaa. Näistä kolmesta ainesosasta ne tuottavat eräänlaista sokeriravintoa. Mutta miksi kasvit tarvitsevat ilmaa?
Kasvien lehdissä on pieniä reikiä, joita kutsutaan ilmarakoiksi. Näiden reikien kautta kasvit päästävät ilmaa sisään. Ne imevät ilmasta hiilidioksidia, jota tarvitaan sokerin tuottamiseen.
Näin se toimii:
Lehtien sisällä on pieniä vihreitä hiukkasia. Niitä kutsutaan klorofylliksi. Ne tuottavat itse sokeriravintoa. Kun sokeriravinto on valmis, ilmaa ja vettä vapautuu ilmarakojen kautta. Koko tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi. Ja nyt tulee esiin se, mikä luonnossa on niin upeaa: ensin kasvi imee hiilidioksidia ilmasta ja tuottaa sen sijaan happea.
Genom sina rötter tar växten upp vatten och salter som kommer från jorden.
Växten suger upp koldioxiden ur luften och ger tillbaka syre och vatten.
Happi on juuri sitä, mitä ihmiset ja eläimet tarvitsevat voidakseen hengittää. Joten kun kasvi on saanut ravintoa, me saamme happea hengittääksemme. Ja niin kaikki alkaa taas alusta. Kun hengitämme ilmaa sisään, keuhkomme imevät happea ilmasta. Ja kun hengitämme taas ulos, hengitämme hiilidioksidia – juuri sitä, mitä kasvit tarvitsevat!
Ennätyksellisen korkea sokeripitoisuus
På ett år tillverkar jordens alla gröna växter 200 miljarder ton socker. Hur mycket är det egentligen? Tänk dig att vi bär ut all mat och dryck från alla affärer i hela världen och ställer det på gatan. Kan du föreställa dig det, alla affärer i hela världen? Tänk dig nu att vi gör samma sak varje dag i ett helt år. Alltså 365 gånger. Det skulle bli en enorm hög med varor. Men om vi skulle samla allt socker som växterna producerar under en lika lång tid - i ett helt år - i en likadan hög, skulle den högen faktiskt bli hundra gånger större!
Tehtävä
Miten määrä ilmoitetaan?
Sanotaanko ”yksi kilogramma sokeria” vai ”yksi litra sokeria”? Sanotaanko ”yksi kilogramma voita” vai ”yksi litra voita”?
Jaa alla olevat tuotteetkilogrammoihintailitroihin. Jaettavat tuotteet ovat: maito, vehnäjauho, juusto, jogurtti, kaurahiutaleet, sokeri, voi, mustikkakeitto, suola, limonadi ja vesi.
Maailman tärkeimmät kasvit
Miksi kasvit ovat maailman tärkeimpiä? Koska tarvitsemme niitä voidakseen hengittää. Se saattaa kuulostaa oudolta, varsinkin jos luokkahuoneessa, jossa istut juuri nyt, ei ole yhtään kukkaa – sillä hengithan sinä koko ajan.
Ihmisen ei tarvitse pitää kasvia vieressään voidakseen hengittää, mutta maapallolla on oltava paljon kasveja. Suuri osa happea, jota hengitämme, on peräisin meristä ja sademetsistä. Metsää kutsutaan maapallon keuhkoiksi juuri siksi, että se varmistaa, että meillä on runsaasti happea hengitettäväksi.
Kasvit – tärkeitä ystäviä
Missä tahansa oletkin, olet ilman ympäröimä. Koska ilma on näkymätöntä, et näe, että se sisältää hiilidioksidia. Sen hengittäminen ei tee meille hyvää. Kukat ja puut kuitenkin muuttavat ilmassa olevan hiilidioksidin hapeksi prosessissa, jota kutsutaan fotosynteesiksi.
Hengittämäsi ilma sisältää itse asiassa muutakin kaasua kuin happea. Kuiva ilma koostuu noin 78 prosentista typpeä, 21 prosentista happea ja 1 prosentista argonia. Lisäksi kaikki ilma sisältää myös pienen määrän vesihöyryä. Mitä lämpimämpi ilmasto, sitä enemmän vesihöyryä. Siksi ilma tuntuu kostealta trooppisissa maissa.
Ratkaise arvoitus!
Tehtävä
Tarkastus ruokakaupassa.
Nyt sinun tehtäväsi on selvittää, onko koulun lähimmässä ruokakaupassa luomuviljeltyjä hedelmiä ja vihanneksia! Opettajasi jakaa luokan ryhmiin ja antaa teille paperin, jossa on kysymyksiä. Älä unohda kynää!
Syömme ruohoa
Tiesitkö, että syöt päivittäin suuria määriä ruohon siemeniä? Ruoho on nimittäin muutakin kuin vihreitä nurmikoita. Ruoho on laaja kasviperhe, johon kuuluvat muun muassa vehnä, kaura, ruis ja ohra. Monet syövät vehnästä tehtyä leipää, ja vehnäkin on eräänlainen ruoho.
Myös popcorn on eräänlainen ruoho, sillä se valmistetaan maissista, joka puolestaan on ruohon sukulainen. Ruohoa ulkonäöltään muistuttavia ruokia ovat esimerkiksi ituja ja pienilehtisiä salaattilajikkeita, kuten rucola.
Tehtävä
Syötkö ruohon siemeniä?
Kirjoita ylös ne ruoat, joita syöt ja jotka on valmistettu maissista, riisistä, vehnästä, rukiista ja kaurasta – jotka kaikki kuuluvat ruohokasvien heimoon!
Kirjoita ylös ne ruoat ja juomat, jotka ovat peräisin maissista, riisistä, vehnästä, rukiista ja kaurasta – jotka kaikki kuuluvat heinäkasvien heimoon!
Ravintoketjut
Näringskedjor visar vem som äter vad. När du tuggar på en morot består näringskedjan av dig och moroten. När en larv äter på ett blad är de båda med i en näringskedja. Om en igelkott sedan äter den larven, så är igelkotten med i samma kedja.
Tiesitkö, että...
Tiesitkö, että on olemassa kukkia, jotka puhdistavat ilmaa ”syömällä” sisäilman myrkyllisiä aineita? Sen lisäksi, että ne puhdistavat ilmaa esimerkiksi hiilidioksidista, ne levittävät kosteutta, minkä ansiosta ilma ei tunnu yhtä kuivalta.
Uppgift: bygg egna näringskedjor
Tiedätkö, mitkä eläimet syövät kasveja tai muita eläimiä, tai mitkä eläimet joutuvat itse syödyiksi?
Kirjoita vastaus muistiin.
Tips
Så här kan du skydda naturen.
Täältä löydät vinkkejä siitä, miten voit helposti suojella luontoa ja pitää lähiympäristösi puhtaana ja siistinä.
Elävät ilmanpuhdistajat luokkahuoneeseen
Miellyttävä sisäilma on erityisen tärkeää luokkahuoneessa, koska siellä viettää useita tunteja päivittäin. Ilman puhdistamisen lisäksi kukat tuovat tilaan sekä kosteutta että iloa.
Järjestä varainkeruu
Jos jokainen luokassa antaa 5 kruunua, voitte ostaa ruukkukasvin. Hyviä kasveja ovat muratti, ikkunafikus, riippulilja, vuoripalmu ja rauhankukka.
Pyydä pistokas
Pistokkaan ottaminen ruukkukasvista tarkoittaa, että leikkaat palan oksasta. Sen istutat sitten uuteen ruukkuun. Siitä kasvaa sitten uusi iso kukka. Joskus pistokas voi joutua seisomaan ensin lasillisessa vettä, jotta sille kasvaa juuret.
Kukansiemenet
Voitte kerätä rahat pussilliseenkukansiemeniä nopeasti. Istuttakaa siemenet senttimetrin syvyyteen multaan, älkääkä liian lähelle toisiaan. Asettakaa ruukku ikkunalaudalle tai muualle valoisaan paikkaan. Kastelkaa multaa kahdesti viikossa ja pitäkää silmällä – kukka voi kasvaa esiin milloin tahansa!
