ME KAIKKI VOIMME VAIKUTTAA!

Tiesitkö, että me ihmiset viestimme itse asiassa enemmän kehonkielellä kuin sanoilla? Samalla kun puhumme toisillemme, kehomme tulkitsevat toisen kehonkieltä – joka voi välittää jotain aivan muuta kuin se, mitä sanomme. Ystävä saattaa sanoa, että hän voi hyvin, mutta näyttää samalla surulliselta.

Ibland är det inte heller vad någon säger som vi reagerar på, utan hur det sägs.
Hur låter rösten – glad, sur, uttråkad, spänd?

Kun keskustelemme chatissa, lähetämme tekstiviestejä tai kirjoitamme asioita verkossa, emme näe toisiamme, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin. Yleensä kehonkielemme selventää, mitä tarkoitamme. Kun emme näe toisiamme, teemme omat tulkintamme.

Internetin tarjoama vapaus tuo mukanaan myös suuren vastuun. Jos haukkumme vieressämme istuvaa kaveria, voimme pyytää anteeksi myöhemmin. Mutta jos kirjoitamme jotain ilkeää verkossa, se on vaikeampaa. Voimme pyytää anteeksi ja poistaa viestin, mutta joku on saattanut jo jakaa sen tai ottaa siitä kuvakaappauksen. Kaikki, mitä julkaisemme verkossa, jää jonnekin tallennettuna. Siksi meidän on oltava varovaisia.

Kriittinen ajattelu

Joka päivä kohtaat valtavan määrän viestejä mainosten, uutisten ja sosiaalisen median päivitysten muodossa. ”Osta tämä, niin tulet onnelliseksi!” ”Katso, kuinka täydellinen elämäni on!” ”Tämä on totta! Tuo ei ole totta!” Kaikkialla on joku, joka ajattelee tai väittää jotain.

On helppoa antaa vauhdin viedä mukanaan ja reagoida spontaanisti kaikkeen, mitä näkee. Valokuvia voidaan kuitenkin muokata ja tosiasioita vääristellä. Jotta emme joutuisi huijatuksi, meidän on suojeltava itseämme pienellä annoksella tervettä epäluuloisuutta.

Ota tavaksi esittää itsellesi seuraavat kysymykset:

• Mikä on viesti?
• Kuka niin väittää?
• Haluatko myydä jotain vai vaikuttaa mielipiteisiini?
• Voinko tarkistaa tämän vielä kerran?
• Kirjoittavatko muutkin siitä?

Kun olet kirjautunut sisään, löydät lyhyitä esittelyjä paikallisista yrityksistä ja järjestöistä, jotka ovat sponsoroineet tätä oppimateriaalia. Ne ovat maksaneet näkyvyydestä, ja käytämme näitä varoja tarjotaksemme sinulle tätä tietoa luonnosta, ympäristöstä ja ilmastosta. Koulusi ei tarvitse maksaa mitään – kaikki tämä on mahdollista paikallisten yritysten ja järjestöjen ansiosta!

Nyt voimme soveltaa kriittisen ajattelun periaatetta. Miksi luulet, että yritykset haluavat näkyvyyttä, jotta sinä saisit tiedon ilmaiseksi?

He tekevät niin, koska he...

• välittää koulusta, minusta ja ympäristöstä.
• haluaa profiloitua yrityksenä, joka välittää ympäristöstä.
• haluaa, että muistan heidät, kun tulevaisuudessa valitsen, mistä teen ostoksia tai missä työskentelen.

Äänet, jotka yrittävät vaikuttaa meihin

Ruotsia johtaa hallitus, joka puolestaan panee täytäntöön eduskunnan päätökset. Eduskuntaan kuuluu 349 jäsentä. Viime kädessä siis juuri tämä joukko ihmisiä tekee päätökset maassa. Mutta mikä sai heidät tekemään juuri nämä päätökset?

Ruotsalaiset poliitikot ovat perinteisesti pyytäneet apua suurilta järjestöiltä, kun he ovat tarvinneet tietoa jostakin asiasta. Organisaatiolle annetaan tällöin tehtäväksi suorittaa tutkimus. Kun tulokset ovat valmiit, poliitikot tekevät asiasta päätöksen. Tämä menettely vie kuitenkin paljon aikaa. Lisäksi kaikkia organisaatioita ei pyydetä mukaan. Mitä siis tekevät organisaatiot, jotka haluavat olla mukana päätöksenteossa tai haluavat nopeampia päätöksiä? Ne yrittävät vaikuttaa poliitikkoihin, jotta nämä ajattelisivat samalla tavalla kuin ne. Tätä kutsutaan painostukseksi tai lobbaamiseksi.

Lobbaaminen ei ole laitonta, mutta sitä voidaan käyttää moraalittomalla tavalla. Erityisesti silloin, kun yritetään salata, kenen puolesta toimitaan tai mitä halutaan saavuttaa.

Toinen tapa yrittää vaikuttaa sekä poliitikkoihin että suureen yleisöön ovat niin sanotut ”trollitehtaat”. Niillä tarkoitetaan toimistoja, joissa työskentelee ihmisiä, joiden tehtävänä on luoda vääriä profiileja sosiaaliseen mediaan. Sitten he levittävät vääriä huhuja näiden väärennettyjen profiilien kautta. Ja joku maksaa heille siitä.

Dubbelkolla fakta på nätet och från AI

Så här kan du dubbelkolla fakta på internet:

1. Jämför med flera källor!
   Läs samma fakta på minst två eller tre olika webbplatser. Om flera trovärdiga källor säger samma sak är chansen större att det stämmer.
   
   
2. Kontrollera vem som har skrivit informationen!
   Titta på vem som står bakom sidan. Är det en myndighet, ett universitet eller en expert på området? Sådana källor är oftast mer pålitliga.
   
   
3. Se när informationen publicerades!
   Kontrollera datumet. Fakta kan förändras med tiden, så det är bra att använda den senaste informationen.

Kom ihåg: Var en fakta-detektiv! Lita inte på allt du läser direkt, utan kontrollera först att informationen verkar trovärdig. 

Så här dubbelkollar du fakta från AI:

1. Fråga AI:n var informationen kommer ifrån!
   Be AI:n att ange sina källor. Om den inte kan visa några källor bör du vara extra försiktig. 

2. Sök upp fakta själv! 
Kontrollera uppgiften på pålitliga webbplatser, till exempel myndigheter, universitet eller uppslagsverk. Stämmer informationen där också?

3. Be AI:n kontrollera sitt eget svar! 
Fråga: "Är du säker på detta?" eller "Kan det finnas några fel?" Ibland hittar AI:n då misstag eller osäkerheter i sitt svar.

Kom ihåg: AI kan vara väldigt smart, men den kan ibland ha fel. Därför är det alltid bra att kontrollera viktiga fakta själv. 

Demokratia

Sana ”demokratia” on peräisin kreikasta ja tarkoittaa kansanvaltaa. Yksi demokratian tärkeimmistä piirteistä on kaikkien kansalaisten oikeus äänestää poliittisissa vaaleissa.

Sananvapaus

Toinen demokratian tunnusmerkki on sananvapaus, joka tarkoittaa ”oikeutta ilmaista mielipiteensä”. Sanavapauden ansiosta voimme osoittaa mieltä kaduilla asioista, joista emme ole samaa mieltä, järjestäytyä ryhmiin, järjestää kokouksia, pitää puheita sekä blogata ja kirjoittaa eri aiheista. Sitä, mitä ei tietenkään saa tehdä, on uhkailla tai loukata toisia viestillään.

Miten tilannetta voidaan muuttaa?
Keskustele luokkatoverisi kanssa ja kirjoita ehdotuksesi muistiin!

Tilanne

1. Parempaa (ja kasvisruokaa) kouluruokaa
2. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen:

Voiko ilmastoahdistusta tuntea?

Meihin vaikuttaa kaikki, mitä ympärillämme tapahtuu – ja mitä lähempänä se tapahtuu, sitä enemmän se vaikuttaa meihin. Jos asuinalueellamme on murtoaalto, huolestumme ja tunnemme olomme turvattomaksi. Mutta miten reagoimme suuriin globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen?

Kun jokin asia tuntuu liian suurelta tai vaikealta, tunnemme itsemme avuttomiksi. Se ei ole miellyttävä tunne, joten ”sammutamme” ajatuksemme ja vältämme ajattelemasta sitä. Aivan kuin ennen koetta, johon ei ole opiskeltu tarpeeksi. Se voi toimia hetkellisesti, mutta se, mitä pelkäämme, on edelleen sisällämme ja kalvaa mieltä. Jotkut tulevat todella huolestuneiksi.

Voimakasta pelkoa tulevaisuuden ilmastosta kutsutaan ilmastoahdistukseksi, ja se voi koskea sekä lapsia että aikuisia. Ahdistus on kehon tapa viestittää, että jokin ei ole kunnossa. Se voi tuntua huolestuneisuutena, levottomuutena tai epämukavuutena, voi aiheuttaa vatsa- tai päänsärkyä, ja keskittymiseen tai nukahtamiseen iltaisin voi olla vaikeuksia. Se ei kuitenkaan ole koskaan vaarallista, ja ahdistus häviää, kun alamme puhua tunteistamme.

Huolesta toimintaan!

1. Acceptera känslan
Det är naturligt att bli rädd för det man inte har kontroll över. Om du är rädd för klimatförändringarna så betyder det bara att ditt inre larmsystem fungerar.
Allt är som det ska med dina känslor.

2. Bli inspirerad av andra
Googla personer som verkar ha vettiga idéer, hör med andra i klassen.

3. Agera
Alla kan försöka leva så miljövänligt som möjligt, men för att få igenom riktigt stora förändringar behöver många människor engagera sig tillsammans. Ett viktigt sätt att påverka är genom fredliga demonstrationer, protester och andra aktiviteter som uppmärksammar miljöfrågor och visar att många bryr sig.

Anordnas det några fredliga demonstrationer eller miljöaktiviteter där du bor? Om inte, kanske du och dina kompisar kan ordna en egen fredlig aktivitet för att sprida kunskap och inspirera fler att engagera sig.

Mitä yhteistä demokratialla ja ympäristöllä on?

Ennen kuin koneet ajavat sademetsään kaatamaan puita, joku on antanut siihen käskyn. Ja ennen sitä joku on tehnyt päätöksen arvokkaan metsän hävittämisestä. Jos on olemassa ryhmä ihmisiä, jotka yrittävät pysäyttää koneet, he ovat voimattomia ilman sananvapautta. 

Parhaimmillaan heidät jätetään huomiotta, pahimmillaan heidät vangitaan protestointinsa vuoksi. Se, että maa on demokraattinen, ei välttämättä tarkoita, että kaikki ongelmat ovat helposti ratkaistavissa, mutta silloin on ainakin mahdollisuus – ja oikeus – protestoida.

Mitä sinä vastustaisit...

...jos asuisit Borneossa?
Ehkä haluaisit estää sademetsän hakkaamisen. Kun sademetsä katoaa, monet eläimet ja ihmiset menettävät kotinsa. Kasvit kuolevat sukupuuttoon ja maapallon ilmasto kärsii. Jos se on totta, miksi puita sitten kaadetaan?

Koska halutaan viljellä palmuja palmuöljyn tuottamiseksi, joka on edullinen ainesosa muun muassa voissa, makeisissa, meikeissä, shampoissa ja perunalastuissa. Joku siis haluaa ansaita rahaa metsän avulla.

...jos asuisit Thaimaassa?
Silloin saattaisit haluta suojella mangrovemetsiä. Thaimaassa rannat reunustavat upeita mangrovemetsiä.

Puiden juuret suojaavat kaloja, suodattavat likaa ja estävät aaltoja huuhtomasta maaperää mereen. Ilman mangrovemetsää ei ole suojaa tsunameilta. Miksi puita sitten kaadetaan? Jotta voitaisiin kasvattaa jättikatkarapuja, joita viedään muihin maihin, kuten Ruotsiin.

YK – Yhdistyneet Kansakunnat

YK, eli Yhdistyneet Kansakunnat, on järjestö, joka koostuu maista, jotka haluavat edistää maailmanrauhaa ja varmistaa, että kaikilla ihmisillä on hyvä elämä.

YK kokoaa jäsenmaat kokouksiin, joissa pyritään löytämään ratkaisuja maailman suuriin ongelmiin. YK toimii ensisijaisesti maailmanrauhan puolesta, mutta myös sen puolesta, että kaikilla ihmisillä olisi hyvä elämä.

Ihmisoikeuksista puhutaan usein YK:ssa. Niillä tarkoitetaan kaikkien ihmisten oikeutta hyvään elämään. Tässä on muutamia esimerkkejä:

• ”Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.”
• ”Jokaisella on oikeus elämään, turvallisuuteen ja vapauteen.”
• ”Orjuus on kielletty.”
• ”Ketään ei saa alistaa kidutukselle.”
• ”Jokaisella on oikeus omaan uskontoonsa.”

   Lue lisää osoitteestawww.globalamalen.se

1. Miksi kutsutaan sitä toista viestintätapaa, jossa emme käytä sanoja, vaan ilmaistaudumme ilmeillä, käsillä ja käsivarsilla?

1. A.
   Esperanto.
2. B.
   Kehonkieli.
3. C.
   Huomio.

2. Mitä demokratia tarkoittaa?

1. A.
   Kaikilla aikuisilla on oikeus osallistua päätöksentekoon äänestämällä.
2. B.
   Kaikilla ajokortin haltijoilla on oikeus äänestää poliittisissa vaaleissa.
3. C.
   Se, että vallanpitäjät päättävät kaikesta.

3. Mikä on mielenosoitus?

1. A.
   Kun joukko ihmisiä kokoontuu ja osoittaa mieltä jostakin, jota he pitävät epäoikeudenmukaisena.
2. B.
   Vapaapäivä, jolloin kaikki ovat vapaalla.
3. C.
   Karnevaalikulkue, jossa kaikki pukeutuvat naamiaisasuihin.

4. Mitä ”kriittinen ajattelu” tarkoittaa?

1. A.
   Se, että pohtii, miksi joku sanoo jotain tiettyä, sen sijaan että uskoisi kaiken, mitä sanotaan.
2. B.
   Olla negatiivinen ja yrittää löytää kaikesta vikoja.
3. C.
   Yrittää keksiä ratkaisu suureen ongelmaan.

5. Miten sananlasku kuuluu: ”Jotta saisi hyvän ystävän, täytyy...”

1. A.
   olla suosittu.
2. B.
   tietää, miten asiat toimivat.
3. C.
   olla itse sellainen.