MAAILMAN ELÄIMET

Luonnossa monet erilaiset eläimet elävät yhdessä, vierekkäin suuressa verkostossa.
Niitä ovat niin hyönteiset, linnut, kalat ja liskot kuin erilaiset nisäkkäätkin. Nisäkkäät ovat selkärankaisia eläimiä, joita emonsa imettää, kuten jänikset, hirvet, peurat ja karhut.

Ensimmäinen eläin, jonka opit tuntemaan, oli luultavasti lemmikki. Yleisimpiä lemmikkejä ovat edelleen koirat, kissat, linnut, akvaariokalat ja jyrsijät. Jyrsijöihin kuuluvat niin kanit ja marsut kuin rotat, hiiret, hamsterit ja chinchillatkin.

Kun ihmiset alkoivat matkustaa yhä kauemmas, eksoottiset lemmikit yleistyivät. Ehkä tunnet jonkun, jolla on hämähäkkejä, kilpikonnia, sauvasirkkoja, liskoja, käärmeitä tai ehkä jopa minisika?

Itse asiassa ihmiset ovat pitäneet lemmikkejä jo kymmenien tuhansien vuosien ajan. Se on helppo ymmärtää, kun miettii, kuinka hyvin viihdymme eläinten seurassa. Jopa tutkijat ovat havainneet, että lemmikkieläimiä pitävät ihmiset tuntevat olonsa sekä iloisemmaksi että vähemmän yksinäiseksi. 

 Kettu – Pöllö – Härkä – Myrkkysirkka – Särki – Jänis – Aasi – Etana – Mehiläinen – Karhu – Lintu – Hanhi

Iso – Tyhmä – Ovela – Vapaa – Vilkas – Vihainen – Ahkera – Hidas – Itsepäinen – Viisas – Pelokas – Vahva

Kaikki maailman eläimet

Tunnet varmasti useimmat lemmikkieläimistämme. Mutta tiedätkö, kuinka monta eri eläinlajia on yhteensä koko maailmassa? Jos emme laske mukaan hyönteisiä, jotka muodostavat oman eläinryhmänsä, eläinlajeja on yli 200 000. Hyönteisiä on enemmän kuin mitään muuta eläintä maailmassa. Hyönteisiin kuuluvat esimerkiksi kärpäset, perhoset, kovakuoriaiset, pienet kirput ja hyttyset.

Toisin sanoen suurin osa maapallon eläimistä on hyönteisiä. Sitä ei huomaa ulos katsomalla, mutta se johtuu siitä, että monet hyönteiset ovat niin pieniä, ettemme edes näe niitä ilman suurennuslasia.

Eläinlajit

Nisäkkäitä ovat kaikki eläimet, jotka imevät äitinsä maitoa, aivan kuten meidän vauvatkin. Jänis, hirvi, metsäkauris, tiikeri, karhu, koira ja norsu ovat siis nisäkkäitä. Linnut eivät ole nisäkkäitä, koska ne eivät imetä poikasiaan. Kalatkaan eivät ole nisäkkäitä, koska ne eivät imetä poikasiaan. Sen sijaan valaat imettävät poikasiaan. Valas on maapallon suurin nisäkäs.

Mitä monimuotoisuus tarkoittaa?

Yksinkertainen vastaus tähän kysymykseen on ”monia erilaisia lajeja”. Kun puhutaan biologisesta monimuotoisuudesta, tarkoitetaan kaikkia maailmassa esiintyviä eläin- ja kasvilajeja. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää.

Luonnon monimuotoisuus on tärkeää. Mutta miksi se oikeastaan on niin tärkeää? Jos maailmassa on niin paljon erilaisia eläinlajeja, onko sillä sitten mitään merkitystä, jos yksi niistä katoaa?

Muistatko, miten ravintoketjut toimivat? Toukka syö lehteä, siili syö toukan, kettu syö siilin ja niin edelleen. Jos toukka poistetaan, siili jää ilman ruokaa.

On tärkeää, että yritämme suojella kaikkia olemassa olevia eläin- ja kasvilajeja. Aina on joku, joka syö juuri kyseistä eläintä tai kasvia. Jos poistamme kyseisen eläimen, joku saattaa jäädä ilman ravintoa. Siksi monimuotoisuus on tärkeää.

Missä kaikki eläimet asuvat?

Eläimet asuvat kaikkialla, mistä ne löytävät suojaa ja ravintoa. Jotkut ovat niin pieniä, ettemme edes näe niitä. Esimerkiksi punkit asuvat sängyissämme. Toiset pienet eläimet asuvat ruokakomeroissamme. Jotkut suuremmat eläimet asuvat aivan vieressämme, mutta emme silti näe niitä. Esimerkiksi rotat asuvat usein ullakoilla, kellareissa tai maan alla viemäreissä.

Eläimet eri maissa

Koska maailman maiden ympäristöt ovat niin erilaisia, eri paikoissa elää erilaisia eläimiä. Pingviinit viihtyvät hyvin kylmässä Antarktikassa ja seeprat lämpimillä savanneilla.

Mitä eläimet syövät?

Kasvinsyöjät
Useimmat eläimet syövät kasveja tai muita eläimiä. Osa syö sekä kasveja että eläimiä, ja jotkut syövät kuolleita eläimiä ja kuolleita kasveja. Eläimiä, jotka syövät vain kasveja, kutsutaan kasvinsyöjiksi. Esimerkkejä ovat jänis, hirvi ja heinäsirkka.

Lihansyöjät
Eläimiä, jotka ravintonaan syövät muita eläimiä, kutsutaan lihansyöjiksi tai saalistajiksi. Sudet, ilvekset, haukit ja kotkat ovat esimerkkejä saalistajista.

Kaikkiruokaiset
Eläimiä, jotka syövät sekä kasveja että muita eläimiä, kutsutaan kaikkiruokaisiksi. Kettu ja karhu kuuluvat tähän ryhmään.

Raatojen syöjät
Eläimiä, jotka syövät kuolleita eläimiä, kutsutaan raatojen syöjiksi.

Hajoittajat
Niitä, jotka syövät kaiken kuolleen – sekä eläimiä että kasveja – kutsutaan hajoittajiksi. Ne huolehtivat luonnon siisteydestä. Lisäksi on eläimiä, jotka syövät kuolleita kasveja tai eläimiä vain silloin tällöin, kun muuta syötävää ei ole, kuten kettu, kärpänen ja kuninkaakorppi.

Mitä eläimiä löytyy eri puolilta maailmaa? Mieti sitä hetki.

Ravintoketju – kuka syö mitä?

Ajattele lehti- ja ruohokasaa. Mitkä eläimet luulet haluaisivat mennä sinne ja syödä kasasta? Ehkä mato ja hyönteinen?

Joskus samasta ruoasta voi syntyä kilpailua. Kuvittele, että siili tulee kävelemään.
Se ilahtuu valtavasti nähdessään matoa ja heinäsirkkaa, sillä se syö sekä matoja että hyönteisiä. Mutta juuri kun se aikoo ahmia matoa, lintu syöksyy alas ja nappaa matoa itselleen, sillä lintukin pitää sekä madoista että hyönteisistä.

Luonto on tasapainossa

Kun kaikki on kunnossa ja luonto voi hyvin, eläimet ja kasvit elävät tasapainossa. Tällä tarkoitetaan, että ruokaa on aina juuri niin paljon kuin eläinryhmä tarvitsee selviytyäkseen. Vaikka eläinten määrä välillä vähenee ja välillä kasvaa, ne ovat silti edelleen olemassa.

Otetaan esimerkki:

Kettu syö hiiriä. Jos hiiriä on runsaasti, ketut vahvistuvat ja saavat paljon poikasia.

Silloin kettuja on paljon, ja ne syövät enemmän hiiriä. Lopulta hiiriä saattaa olla jäljellä paljon vähemmän. Silloin ketut eivät saa tarpeeksi hiiriä syötäväksi. Ne heikkenevät ja saavat vähemmän poikasia.

Kun kettuja on vähemmän, hiirillä on helpompaa ja ne saavat enemmän poikasia. Ja kun hiiriä on enemmän, ketuilla on enemmän ravintoa, minkä seurauksena kettuja tulee taas lisää.

Syödä vai tulla syödyksi

Eläimet elävät jatkuvassa taistelussa toisiaan vastaan. Kaikki haluavat selviytyä, mutta vain se, joka löytää ravintoa ja suojaa, selviää. Siksi eläimet ovat kehittäneet erilaisia tapoja suojautua vihollisiltaan.

Linnut laulavat osoittaakseen muille linnuille, että tämä on niiden reviiri. Täältä lintu hankkii ravintoa perheelleen. Siksi lintu haluaa pitää reviirinsä rauhassa, muuten ruokaa ei riitä poikasille.

TIETÄITKÖ, ETTÄ...

Nyt voit harrastaa vähän salapoliisityötä metsässä. Täältä näet, miltä kävyt näyttävät, kun orava, hiiri ja tikka ovat käyneet niissä käsiksi.

Eläimet huijaavat vihollisiaan

Kalat uivat parvissa suojautuakseen vihollisilta. Vedessä kalaparvi voi näyttää suurelta kalalta. Tällä tavoin pienet kalat pelottavat pois suuret vihollisensa. Monet hyönteiset suojautuvat sulautumalla ympäristöönsä luonnossa. Silloin vihollisten on vaikea havaita niitä.

Toiset pelottelevat vihollisiaan haisemalla pahalle tai näyttämällä vaarallisilta. 

Vastuu eläinten hengestä

Koska me ihmiset syömme eläinten lihaa ja muita eläimistä saatavia tuotteita, kuten maitoa ja munia, on myös meidän vastuullamme huolehtia siitä, että eläimet voivat hyvin.

Yksi henkilö, joka auttoi kanoja saamaan paremman elämän, oli kirjailija Astrid Lindgren, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan ”Pippi Pitkätossu”. Aikaisemmin lähes kaikki kanat elivät pienissä, ahtaissa häkeissä. Kun Astrid kirjoitti lehtiin artikkeleita siitä, että kanat on päästettävä ulos, lukijat alkoivat ostaa ”sprättägg”-munia – munia, jotka ovat peräisin kanista, jotka liikkuvat vapaasti aidatulla alueella. Kun asiakkaat alkoivat kysyä ”sprättägg”-munia kaupoissa, maanviljelijät alkoivat päästää kanat ulos pienistä häkeistään.

Suojellut eläimet

Monet Ruotsin luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut ovat suojeltuja. Esimerkiksi lintuja, hiiriä tai siilejä ei saa pyydystää, vahingoittaa, tappaa tai viedä kotiin. Vain metsästyslupaa omaavat metsästäjät saavat metsästää esimerkiksi hirviä ja peuroja, ja sitäkin vain tiettynä ajankohtana vuodesta.

Jos löydät luonnosta eläinpoikasen, jätä se rauhaan. Äiti on yleensä lähellä.

1. Mitkä eläinlajit ovat maailman yleisimpiä?

1. A.
   Kalat.
2. B.
   Hyönteiset.
3. C.
   Nisäkkäät.

2. Kuinka monta erilaista eläinlajia, hyönteisiä lukuun ottamatta, on maailmassa?

1. A.
   475 000
2. B.
   200 000
3. C.
   167 000

3. Mikä näistä kolmesta eläimestä on kaikkiruokainen?

1. A.
   Kettu
2. B.
   Susi
3. C.
   Hirvi