VIHREÄ – ELÄMÄN VÄRI

Onko luokkahuoneessasi ikkunoita? Jos on, vilkaise hetken ulos ikkunasta. On hyvin todennäköistä, että näet jotain vihreää. Puun, nurmikon, pensaita tai ehkä ikkunalaudalla olevan ruukkukasvin?

Kasveja on kaikkialla maapallolla, jopa merissä. Meren pienintä kasvia kutsutaan planktoniksi, ja monet kalat syövät sitä.

Aavikolla, jossa ei sataa melkein koskaan, kasvit ovat oppineet olemaan kärsivällisiä, sillä niiden on odotettava kauan tärkeitä sadepisaroita. Kun vihdoin sataa, jopa kaktukset kukkivat. Kasveja on jopa siellä, missä maaperää on tuskin lainkaan. Korkealla vuorilla kasvaa sammalia ja jäkälöitä, jotka kestävät kylmää ja tuulista ilmastoa.

Fotosynteesi

Kasvit tarvitsevat ravintoa, aivan kuten mekin. Veden ja auringon lisäksi ne tarvitsevat myös ilmaa. Näistä kolmesta ainesosasta ne tuottavat eräänlaista sokeriravintoa. Mutta miksi kasvit tarvitsevat ilmaa?

Kasvien lehdissä on pieniä reikiä, joita kutsutaan ilmarakoiksi. Näiden reikien kautta kasvit päästävät ilmaa sisään. Ne imevät ilmasta hiilidioksidia, jota tarvitaan sokerin tuottamiseen.

Näin se toimii:

Lehtien sisällä on pieniä vihreitä hiukkasia. Niitä kutsutaan klorofylliksi. Ne tuottavat itse sokeriravintoa. Kun sokeriravinto on valmis, ilmaa ja vettä vapautuu ilmarakojen kautta. Koko tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi. Ja nyt tulee esiin se, mikä luonnossa on niin upeaa: ensin kasvi imee hiilidioksidia ilmasta ja tuottaa sen sijaan happea.

Happi on juuri sitä, mitä ihmiset ja eläimet tarvitsevat voidakseen hengittää. Joten kun kasvi on saanut ravintoa, me saamme happea hengittääksemme. Ja niin kaikki alkaa taas alusta. Kun hengitämme ilmaa sisään, keuhkomme imevät happea ilmasta. Ja kun hengitämme taas ulos, hengitämme hiilidioksidia – juuri sitä, mitä kasvit tarvitsevat!

Ennätyksellisen korkea sokeripitoisuus

Yhdessä vuodessa maapallon kaikki vihreät kasvit tuottavat 200 miljardia tonnia sokeria. Kuinka paljon se oikeastaan on? Kuvittele, että kantaisimme kaikki ruoat ja juomat kaikista kaupoista ympäri maailmaa ulos ja laittaisimme ne kadulle. Voitko kuvitella sitä, kaikki kaupat ympäri maailmaa?

Kuvittele nyt, että tekisimme samaa joka päivä kokonaisen vuoden ajan. Eli 365 kertaa. Siitä tulisi valtava tavarapino. Mutta jos keräisimme kaiken sokerin, jonka kasvit tuottavat saman ajan kuluessa – kokonaisen vuoden aikana – samanlaiseen pinoon, se pino olisi itse asiassa sata kertaa suurempi!

Sanotaanko ”yksi kilogramma sokeria” vai ”yksi litra sokeria”? Sanotaanko ”yksi kilogramma voita” vai ”yksi litra voita”? 

Maailman tärkeimmät kasvit

Miksi kasvit ovat maailman tärkeimpiä? Koska tarvitsemme niitä voidakseen hengittää. Se saattaa kuulostaa oudolta, varsinkin jos luokkahuoneessa, jossa istut juuri nyt, ei ole yhtään kukkaa – sillä hengithan sinä koko ajan.

Ihmisen ei tarvitse pitää kasvia vieressään voidakseen hengittää, mutta maapallolla on oltava paljon kasveja. Suuri osa happea, jota hengitämme, on peräisin meristä ja sademetsistä. Metsää kutsutaan maapallon keuhkoiksi juuri siksi, että se varmistaa, että meillä on runsaasti happea hengitettäväksi.

Kasvit – tärkeitä ystäviä

Missä tahansa oletkin, olet ilman ympäröimä. Koska ilma on näkymätöntä, et näe, että se sisältää hiilidioksidia. Sen hengittäminen ei tee meille hyvää. Kukat ja puut kuitenkin muuttavat ilmassa olevan hiilidioksidin hapeksi prosessissa, jota kutsutaan fotosynteesiksi.

Hengittämäsi ilma sisältää itse asiassa muutakin kaasua kuin happea. Kuiva ilma koostuu noin 78 prosentista typpeä, 21 prosentista happea ja 1 prosentista argonia. Lisäksi kaikki ilma sisältää myös pienen määrän vesihöyryä. Mitä lämpimämpi ilmasto, sitä enemmän vesihöyryä. Siksi ilma tuntuu kostealta trooppisissa maissa.

Syömme ruohoa

Tiesitkö, että syöt päivittäin suuria määriä ruohon siemeniä? Ruoho on nimittäin muutakin kuin vihreitä nurmikoita. Ruoho on laaja kasviperhe, johon kuuluvat muun muassa vehnä, kaura, ruis ja ohra. Monet syövät vehnästä tehtyä leipää, ja vehnäkin on eräänlainen ruoho.

Myös popcorn on eräänlainen ruoho, sillä se valmistetaan maissista, joka puolestaan on ruohon sukulainen. Ruohoa ulkonäöltään muistuttavia ruokia ovat esimerkiksi ituja ja pienilehtisiä salaattilajikkeita, kuten rucola.

Kirjoita ylös ne ruoat, joita syöt ja jotka on valmistettu maissista, riisistä, vehnästä, rukiista ja kaurasta – jotka kaikki kuuluvat ruohokasvien heimoon!

Ravintoketjut

Näringskedjor visar vem som äter vad. När du tuggar på en morot består näringskedjan av dig och moroten. När en larv äter på ett blad är de båda med i en näringskedja. Om en igelkott sedan äter den larven, så är igelkotten med i samma kedja.

Tiedätkö, mitkä eläimet syövät kasveja tai muita eläimiä, tai mitkä eläimet joutuvat itse syödyiksi? 

Elävät ilmanpuhdistajat luokkahuoneeseen
Miellyttävä sisäilma on erityisen tärkeää luokkahuoneessa, koska siellä viettää useita tunteja päivittäin. Ilman puhdistamisen lisäksi kukat tuovat tilaan sekä kosteutta että iloa. Järjestä varainkeruu

Jos jokainen luokassa antaa 5 kruunua, voitte ostaa ruukkukasvin. Hyviä kasveja ovat muratti, ikkunafikus, riippulilja, vuoripalmu ja rauhankukka.

Pyydä pistokas
Pistokkaan ottaminen ruukkukasvista tarkoittaa, että leikkaat palan oksasta. Sen istutat sitten uuteen ruukkuun. Siitä kasvaa sitten uusi iso kukka. Joskus pistokas voi joutua seisomaan ensin lasillisessa vettä, jotta sille kasvaa juuret. 

Kukansiemenet
Voitte kerätä rahat pussilliseenkukansiemeniä nopeasti. Istuttakaa siemenet senttimetrin syvyyteen multaan, älkääkä liian lähelle toisiaan. Asettakaa ruukku ikkunalaudalle tai muualle valoisaan paikkaan. Kastelkaa multaa kahdesti viikossa ja pitäkää silmällä – kukka voi kasvaa esiin milloin tahansa!

1. Mikä on fotosynteesi?

1. A.
   Kameran lisävaruste.
2. B.
   Pieni vihreä jyvä kasvin lehdessä.
3. C.
   Prosessi, joka antaa kasveille ravinteita.

2. Mistä kasvit tuottavat sokeriravintoa?

1. A.
   Sade, maaperän kosteus ja aurinko.
2. B.
   Vesi, ilma ja aurinko.
3. C.
   Maaperässä esiintyvät ravintoaineet

3. Miten muodostuu happea, jota me ihmiset hengitämme?

1. A.
   Kasvit muuttavat ilmassa olevan hiilidioksidin hapeksi.
2. B.
   Se tulee avaruudesta
3. C.
   Sitä on jo kaikkialla