MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS?

On yksi asia lukea ilmastonmuutoksesta ja toinen asia muuttaa todellisuudessa omaa elämäntapaansa.
Ja miten se tapahtuisikaan? Pitäisikö meidän alkaa elää taas kuin kivikaudella?! Kun jokin tuntuu suurelta tai vaikealta, on helppo luovuttaa ennen kuin on edes ehtinyt ostaa ensimmäistä luomuomenaa tai lajitella ensimmäisiä lasipurkkeja. Silloin on tärkeää muistaa se, minkä kaikki vuorikiipeilijät tietävät:

Kaikki matkat alkavat pienestä askeleesta!

– jokainen matka alkaa pienellä askeleella. Maailman johtajat ottivatkin vuonna 2015 suuren askeleen kohti parempaa maailmaa. He laativat luettelon, jossa oli 17 tavoitetta paremman maailman luomiseksi. Kaikkien maiden on nyt pyrittävä saavuttamaan yhdessä kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

Haluamme saavuttaa nämä tavoitteet, jotta voimme muun muassa saavuttaa seuraavat neljä upeaa asiaa:

• • Äärimmäisen köyhyyden poistaminen 
• • Eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vähentäminen maailmassa 
• • Lisää työtä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta kaikille 
• • Ratkaisu ilmastokriisiin

Mitä ilmastonmuutos oikeastaan on?

Olet ehkä kuullut sanan ”ilmastonmuutos” ja nähnyt uutisissa, millaisia ongelmia se on aiheuttanut. Joissakin maissa sataa niin paljon, että kadut täyttyvät vedellä, kun taas toisissa maissa vallitsee niin kova kuivuus ja helle, että ruoan viljely tai ulkona oleskelu on mahdotonta.

Ilmastonmuutokset aiheuttavat suuria ongelmia ympäri maailmaa. Kuivuudesta kärsivissä maissa on juomaveden puutetta. Tulvista kärsivissä kaupungeissa talot tuhoutuvat ja tiet huuhtoutuvat pois. Myös Ruotsi kärsii ilmastonmuutoksista. Vuonna 2005 Gudrun-myrsky kaatoi yli 200 miljoonaa puuta, minkä seurauksena yli 400 000 ihmistä joutui kärsimään sähkökatkoksista. Vuonna 2018 kesä oli lämpimin 260 vuoteen. Vilja kuivui, minkä vuoksi monet lehmät ja hevoset eivät saaneet tarpeeksi ravintoa.

Ilmasto ja sää

Ilmasto ja sää ovat itse asiassa kaksi eri asiaa. Sää kuvaa tilannetta lähimpien päivien aikana. Televisiossa esiintyvä meteorologi voi esimerkiksi kertoa, että huomenna on +5 °C, tuulista ja tihkusadetta.

Ilmasto kuvaa, millainen sää on tietyssä paikassa pitkän ajanjakson aikana. Ruotsissa on erilaisia ilmastovyöhykkeitä, koska maamme on pitkänomainen ja laaja. Lue lisää ilmastovyöhykkeistä SMHI:n sivuilta. Ruotsin keskilämpötila on noussut siitä lähtien, kun lämpötilan mittaaminen aloitettiin. Vuosi 2020 on tähän mennessä lämpimin mitattu vuosi sekä Ruotsissa että Tukholmassa, jossa vuoden keskilämpötila oli 9,7 °C.

On tavallista, että sää vaihtelee hieman. Ruotsin vuodenajat eivät ole samanlaisia joka vuosi. Yhtenä vuonna joulu voi olla kylmä ja luminen, ja seuraavana vuonna sateinen ja vihreä. Vasta kun jouluna on ollut plusasteita kahdenkymmenen vuoden ajan, voidaan alkaa puhua ilmastonmuutoksesta.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta SMHI:n sivuilta 

SMHI on ruotsalainen asiantuntijaviranomainen, jolla on globaali näkökulma ja elintärkeä tehtävä sää-, vesi- ja ilmastomuutosten ennustamisessa. Tieteellisen perustan sekä osaamisen, tutkimuksen ja palveluiden avulla se edistää koko yhteiskunnan kestävyyttä. 

Ilmastotutkijat

Ilmastonmuutosta tutkivia henkilöitä kutsutaan ilmastotutkijoiksi. Ilmastoa voidaan tutkia monin eri tavoin. Jotkut tutkijat poraavat syviä reikiä Etelämantereen jäähän ja ottavat sieltä jäänäytteitä, joita he sitten analysoivat selvittääkseen, miten ilmasto on vaihdellut.

Se, mitä päästämme ilmaan

Bensiinin ja öljyn käytöstä syntyviä päästöjä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Niihin kuuluu muun muassa metaania ja hiilidioksidia.

Kun näitä kaasuja pääsee ilmaan liikaa, ne muodostavat hiilidioksidikerroksen planeetan ympärille. Auringon lämpö, joka muuten yleensä heijastuu takaisin avaruuteen, jää tällöin maapallon ilmakehään. Ilma lämpenee, suuret jääpeitteet sulavat ja merenpinta nousee. Tätä kutsutaan ilmaston lämpenemiseksi tai kasvihuoneilmiöksi.

•  32 % Ruotsin sisäisistä kuljetuksista ja matkustamisesta. 
• 33 % teollisuudesta (tuotanto).
• 14 % maataloudestamme.
• 8 % päästöistä syntyy sähkön ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä.
• 6 % johtuu siitä, että käytämme työkoneita.
• 3 % johtuu siitä, että käytämme sähkölaitteita.
•  2 % voidaan liittää asuntojen ja toimitilojen lämmitykseen.
• 2 % jätteestä

Ilmastonmuutos
Kun sää muuttuu pitkällä aikavälillä, sitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Aiemmin talvella oli tavallista, että lämpötila laski 25 astetta pakkasen puolelle. Nykyään talvet ovat leudompia ja lyhyempiä, ja lumipeitteen paksuus on vähentynyt 10–20 senttimetriä lähes koko maassa. Joissakin paikoissa lumi sulaa myös
20 päivää normaalia aikaisemmin.

Ilmasto
Kun sää muuttuu pitkällä aikavälillä, sitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Aiemmin talvella oli tavallista, että lämpötila laski 25 astetta pakkasta. Nykyään talvet ovat leudompia ja lyhyempiä, ja lumipeitteen paksuus on vähentynyt 10–20 senttimetriä lähes koko maassa. Joissakin paikoissa lumi sulaa myös 20 päivää normaalia aikaisemmin.

Kasvihuonekaasut
Maapallon ilmakehässä on niin sanottuja kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä niistä ovat vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja typpioksidi. Yhdessä ne luovat luonnollisen ja voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka lämmittää maapalloa. Ilman näitä kaasuja maapallolla olisi 35 astetta kylmempää. Silloin täällä ei ehkä olisi kehittynyt lainkaan elämää. Kasvihuonekaasut eivät ole sinänsä vaarallisia, vaan pikemminkin elintärkeitä. Ongelmana on se, että me ihmiset päästämme ilmaan niin paljon hiilidioksidia, että kasvihuoneilmiö muuttuu lopulta liian voimakkaaksi.

Kasvihuoneilmiö
Kasvihuonekaasut muodostavat paksun peitteen maapallon ympärille. Ne estävät auringon säteitä poistumasta ilmakehästä, minkä seurauksena maapallolla lämpenee. Aivan kuten kasvihuoneessa.

Hiilidioksidi
Hiilidioksidia muodostuu luonnossa, mutta myös me ihmiset tuotamme hiilidioksidia, jota päästämme ilmakehään käyttäessämme öljyä, bensiiniä ja maakaasua esimerkiksi autoissa ja lentokoneissa. Ongelmana on suuri määrä, ei itse kaasu.

Metaanikaasu
Metaanikaasua muodostuu, kun poltamme öljyä ja louhimme hiiltä kaivoksissa. Metaanikaasua on varastoituna myös merissä, maaperässä ja jäätiköiden alla. Kun jäätiköt sulavat, metaanikaasua alkaa vuotaa ilmakehään. Metaanikaasua muodostuu myös eläinten vatsassa; esimerkiksi lehmät piereskelevät ja röyhtäilevät paljon metaanikaasua. 

Ilmaston lämpeneminen
Kun lämpötila nousee suurimmassa osassa maapalloa.

Ruotsin ilmasto

Ilmasto on muuttunut kaikkialla maailmassa. Ruotsissa se on muuttunut melko paljon. Siitä lähtien, kun aloimme mitata lämpötilaa 1880-luvulla, maailman keskilämpötila on noussut 1,3 astetta. Viimeisten 30 vuoden aikana Ruotsin vuotuinen keskilämpötila on noussut kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskiarvo.

Ilmaston lämpeneminen ei tarkoita automaattisesti, että kaikissa maissa olisi aina lämpimämpää, joka vuodenaikana ja joka vuosi. Esimerkiksi vuosi 2010 oli Ruotsissa poikkeuksellisen kylmä, kun taas maailmanlaajuisesti se oli yksi nykyaikana lämpimimmistä vuosista. Alueellisia eroja siis esiintyy, ja jokainen vuosi on ainutlaatuinen. Mutta jos tarkastellaan kehitystä pidemmällä aikavälillä, voidaan havaita, että ilmasto lämpenee, myös Ruotsissa.

Ilmastonmuutoksen merkit Ruotsissa

Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin (SMHI) mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo selvästi havaittavissa. Talvi saapuu lähes kuukautta myöhemmin (verrattuna 1960-lukuun), kun taas kevät puolestaan saapuu aikaisemmin. Tämän seurauksena jotkut kukat ovat alkaneet kukkia noin kuukautta aikaisemmin. Tukholman Kungsträdgårdenin kirsikkapuut, jotka yleensä kukkivat huhtikuussa, alkoivat kukkia tammikuun puolivälissä 2020.

Lämpötilan nousu on nopeampaa Pohjois-Ruotsissa

Mitä lähempänä arktista aluetta ollaan, sitä suuremman lämpötilan nousun huomaa. Normaalisti jää heijastaa auringonvalon takaisin avaruuteen.

Kun jäät sen sijaan sulavat, auringonvalo imeytyy ja maapallolla tulee lämpimämmäksi. Pohjois-Ruotsi sijaitsee lähempänä arktista aluetta. Siksi myös lämpötilan nousu on täällä suurempi. Tutkijoiden mukaan tämä voi vaikuttaa kuusiin kielteisesti. Kuusi on nimittäin herkkä puu, joka ei ole sopeutunut lämpimämpään ilmastoon.

Tuleeko Ruotsissa lisää muutoksia?

SMHI:n mukaan sateita ja tulvia tulee olemaan enemmän, etenkin Etelä-Ruotsissa.
Ilmaston lämpeneminen on jo johtanut siihen, että ilmassa on siitepölyä lähes ympäri vuoden, mikä vaikuttaa kaikkiin allergikoihin. Nousevat vedenpinnat voivat myös aiheuttaa suolaveden tunkeutumisen Mälaren-järveen, josta Tukholma saa makean vetensä. Joitakin muutoksia voidaan kuitenkin kokea myönteisinä, kuten se, että kasvukaudet pitenevät ja voimme viljellä enemmän.