KULUTUKSEMME VAIKUTTAA

Aikaisemmin useimmissa ruotsalaisissa kodeissa oli vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. Siellä oli huonekaluja, joilla istua ja nukkua, sekä juuri niin monta mukia ja lautasta, että niitä riitti kaikille. Tytöillä oli pari arkipukua ja yksi sunnuntaipuku, pojilla pari lyhyitä housuja ja pari pitkiä housuja.

Toisin sanoen vanha Ruotsi oli kestävä yhteiskunta, ilman että sitä itse tiedettiin.
Huonekaluja pidettiin niin kauan kuin mahdollista. Jos keittiöpöytä kyllästytti, sitä ei vaihdettu uuteen, vaan sen sijaan kudottiin uusi pöytäliina. Paikkasimme sukkien reikiä ja lappasimme housujen reikiä. Pienet lapset perivät kaikki vaatteet vanhemmilta sisaruksiltaan.

Kulutusyhteiskunta

”Kulutus” tarkoittaa tavaran ostamista ja käyttämistä. Yhteiskuntaa, jossa ihmiset sekä ostavat että kuluttavat tavaroita nopeassa tahdissa, kutsutaan kulutusyhteiskunnaksi.

Emme todellakaan tarvitse kaikkia ostamiamme tavaroita. Itse asiassa pärjäisimme varmaankin hyvin vähemmillä tavaroilla kuin mitä meillä on. Niinhän suurin osa ihmisistä maapallolla elääkin.

Tämä tarkoittaa, että luonnosta peräisin olevien raaka-aineiden, kuten öljyn, tarve kasvaa jatkuvasti. Haluamme koko ajan lisää. Jos kaikki ostaisivat ja ajaisivat autoa yhtä paljon kuin me Ruotsissa, tarvitsisimme neljän planeetan luonnonvarat.

Emme voi hankkia öljyä muilta planeetoilta, ja oma öljymme loppuu jonain päivänä. Se ei nimittäin ole uusiutuva raaka-aine. Meidän on siis korvattava öljy uusiutuvilla luonnonvaroilla. Meidän on myös vähennettävä luonnonvarojen käyttöä. Helpoin tapa tehdä se on ostaa vähemmän!

Luonnonvarojen säästäminen

Jos ostamme vain sitä, mitä todella tarvitsemme, säästämme sekä rahaa että luonnonvaroja.
Ruotsissa kulutamme ostoksiin vuosittain yhä enemmän rahaa. Tarvitsemmeko todella niin paljon tavaroita?

Vuonna 1994 kulutus Ruotsissa oli 610 miljardia kruunua, ja vuonna 2019 se oli peräti 2 101 miljardia kruunua!

Housuihisi tulee iso reikä. Mitä teet?

1. A.
   A. Annan ne kaverille, joka pitää niistä ja osaa valmistaa niitä. Sitten pyydät vanhemmiltasi uusia!
2. B.
   B. Heitän ne vaatekaappiin ja unohdan ne.
3. C.
   C. Heitän housut pois ja kiiruhdan kauppaan ostamaan uudet!
4. D.
   D. Jos reikää ei voi korjata, teen niistä jotain muuta, esimerkiksi shortseja tai laukun.

Olet jo valinnut kaupan hyllyltä yhden puseron, kun huomaat toisen hienon puseron. Mitä teet?

1. A.
   A. Ostetaan molemmat. Hienoja puseroita ei voi koskaan olla liikaa!
2. B.
   B. Mietin hetken – tarvitsenko kaksi uutta puseroa? Onko minulla jo samanlaisia puseroita vaatekaapissa?
3. C.
   C. En tiedä. Juuri tällaiset asiat saavat minut välttämään ostoksia!
4. D.
   D. Valitsen toisen näistä kahdesta puserosta.

Näet mainoksen hienosta teknologialaitteesta. Mitä ajattelet?

1. A.
   A. Kiva, mutta sainhan sellaisen joululahjaksi.
2. B.
   B. Hienoa, mutta taidan odottaa uuden ostamista, kunnes vanha menee rikki.
3. C.
   C. Se on siisti, mutta melko tarpeeton. Jos hankin sellaisen, se tulee olemaan käytetty.
4. D.
   D. Minun on PAKKO saada se! Aion nalkuttaa vanhemmilleni, kunnes saan sen.

Koulusi järjestää kirpputorin, ja kaikkia pyydetään tuomaan vaatteita ja tavaroita.

1. A.
   A. Kyllä, nyt pääsen vihdoin eroon kasasta vanhoja vaatteita!
2. B.
   B. Kiva! Voin varmasti tehdä paljon löytöjä!
3. C.
   C. Antaisin vaatteitani pois?! Ei ikinä, edes sisarukseni eivät saa lainata niitä!
4. D.
   D. Miksi ei? Jos vain jaksaisin kaivaa lattialle kasatun vaatekasaan seasta.

Ostatko usein tavaroita huoneeseesi?

1. A.
   A. Kyllä, tykkään vaihtaa sisustustyyliä usein!
2. B.
   B. Ei, mutta vanhempani tekevät niin joskus.
3. C.
   C. Joskus, jos löydän jotain todella erityistä.
4. D.
   D. No, enpä tiedä, mutta olen löytänyt paljon kivoja tavaroita ullakolta ja kirpputoreilta ja sellaisista.

Mikään ei anna sinulle sellaista kickia kuin shoppailu! Shoppailu piristää sinua, kun olet väsynyt, lohduttaa sinua, kun olet surullinen, ja ilahduttaa sinua, kun olet tylsistynyt. Lisäksi se on mielestäsi mukava tapa viettää aikaa kaverin kanssa.

Mutta miksi emme löytäisi uusia tapoja viettää aikaa yhdessä? Voihanhan vain mennä kävelylle, kuunnella musiikkia tai käydä kahvilla.

Yrität pitää ostoksesi kohtuullisina. Ennen kuin ostat jotain, yrität muistaa kysyä itseltäsi, tarvitsetko sitä todella. Jos sinulla on jo kolme lompakkoa, et tietenkään tarvitse neljättä vain siksi, että se näytti kauniilta kaupassa.

Teet ostoksia vain, jos todella tarvitset jotain. Menet kauppaan, haet tarvitsemasi tavarat ja poistut kaupasta. Useimmiten ostat internetistä jotain, mitä todella tarvitset. Ostosten tekeminen täyttää tietyn tarkoituksen, mutta et oikeastaan ajattele sitä kovin paljon. Elämässä on hauskempia asioita, kuten musiikin soittaminen, juttelu kavereiden kanssa…

Ostoksilla käyminen on kyllä joskus kivaa, ja varsinkin jos tarvitsee jotain. Voihan sieltä valita hyviä tuotteita, kuten reilun kaupan suklaata, ja nykyään second hand -liikkeistä löytyy melkein täysin käyttämättömiä tavaroita!

Paristot ovat käteviä käyttää ja tekevät elämästä mukavampaa. Emme tarvitse johtoja, emme tarvitse miettiä, missä pistorasiat sijaitsevat, ja kun paristot ovat tyhjentyneet, riittää, että… muistamme kierrättää ne!

Paristot sisältävät nimittäin myrkyllisiä aineita. Jos heitämme paristot roskakoriin, myrkyt voivat levitä ja vahingoittaa eläimiä, luontoa ja meitä ihmisiä. Kierrätettävät paristot sulatetaan, ja metallit käytetään uusissa tuotteissa. Kun siis kierrätämme paristoja, suojelemme meitä kaikkia myrkyiltä. Lisäksi säästämme maapallon luonnonvaroja.

1. Laita käytetyt paristot lasipurkkiin tai pussiin.

2. Säilytä ne muiden kierrätettävien tavaroiden vieressä, kuten sanomalehtipussin tai lasin vieressä.

3. Kierrätyspisteellä – aloita paristoista ja laita ne punaiseen paristokonttiin.

Näin toimii sähkölaitteiden kierrätys!

Ilmastoviisas = pukeutumistietoinen

Pidä vaatteitasi ja tekstiilejäsi resurssina, älä roskana. 

Toisin sanoen: yritä korjata, myy tai anna pois – tai vie tekstiilijätteeksi.

 Käytä uudelleen

 Vaihe yksi – yritä antaa vaatteelle viimeinen mahdollisuus.

 Onko se rikki?

Korjaa reiät ja ompele napit kiinni. Tee farkuista farkkushortsit tai kangaskassi. Osaat enemmän kuin luuletkaan! Löydät ohjeita – videoita, joissa näytetään, miten se tehdään – YouTubesta, Pinterestistä ja Instagramista.   

Oletko kyllästynyt tähän vaatekappaleeseen?

Myy vaate kirpputorilla tai Blocketin, Traderan, Marketplacen tai Sellpyn kautta. Voit myös järjestäävaatevaihtotapahtumankavereidesi kanssa tailahjoittaavaatteet hyväntekeväisyyteen.   

Jos sitä ei voi käyttää uudelleen – kierrätä

Vaihe 2 – kun mikään muu ei auta, toimita se tekstiilijätteeksi.

• 1. Varmista, että se on puhdas ja kuiva.
• 2. Voit aina viedä vaatejätteet lähimpään kierrätyskeskukseen.
• 3. Paperin kierrätyspisteissä voi olla tekstiilijätteen keräysastioita. Tekstiilijätteen kerää kunta, joten löydät tarvittavat tiedot kunnan verkkosivuilta. 
• 4. Joissakin kaupungeissa on pop-up-kierrätyspisteitä, jotka ilmestyvät eri paikkoihin, sekä kierrätysbussit, jotka kiertävät keräämässä roskia. Etsi tietoa internetistä.

Vaarallinen fast fashion

Syy siihen, miksi meidän täytyy miettiä vaatteitamme, on se, että vaateteollisuus aiheuttaa kaksinkertaiset ilmastopäästöt verrattuna lentoliikenteeseen. Tämä johtuu osittain valmistusprosessista ja jakelusta, osittain siitä, että vaatteita valmistetaan yhä enemmän. Aiemmin vaatekaupat esittelivät uuden malliston jokaisen uuden vuodenajan alkaessa. Nykyään uusia vaatemallistoja esitellään joka viikko – ja kyseessä ovat usein halvat ja huonolaatuiset vaatteet.

Kun ostamme enemmän kuin tarvitsemme, vaatekaappi täyttyy. Vaatteet, joita emme näe, unohtuvat, joten osaa vaatteista emme käytä koskaan. Lopulta meillä ei ole enää tilaa uusille vaatteille, joten joudumme heittämään osan pois. Ruotsalaiset heittävät keskimäärin 9 kiloa vaatteita henkilöä kohti vuodessa. Yhteensä heitämme pois 32 000 tonnia = 32 miljoonaa kiloa vaatteita.

Ostamamme vaatteet kuljetetaan edestakaisin ympäri maapalloa, mikä aiheuttaa suuria kuljetuspäästöjä. Palautukset ja kierrätys eivät aina päädy sinne, minne luulemme. Suurin osa poltetaan köyhien maiden valtavilla roskavuorilla, minkä seurauksena myrkyllisiä kemikaaleja vuotaa ympäristöön. Vain 1 prosentti kaikista vaatteistamme kierrätetään.

Onneksi voimme tehdä jotain.