YMPÄRISTÖJALANJÄLKEMME

Jäljet, jotka jätämme jälkeemme

Kivikaudella ihminen selviytyi luonnon tarjoamilla varoilla. Keihäät valmistettiin puusta ja keihäänkärjet piikivestä. Kalastettiin ja kerättiin kasveja ja marjoja. He metsästivät eläimiä, joita söivät, ja niiden turkista valmistettiin vaatteita. Kivikauden ihminen jätti jälkeensä hyvin vähän jälkiä – luurangon, muutamia luolamaalauksia ja muutamia metsästysaseita.

Nykyihminen kuluttaa paljon enemmän kuin tarvitsee. Ja mitä enemmän kulutamme, sitä nopeammin luonnon raaka-aineet ehtyvät. Kulutuksen kasvu saa meidät kyllästymään ostoksiimme nopeasti. Heitämme täysin toimintakuntoisia tavaroita roskiin, ja kaikki roskat päätyvät ennemmin tai myöhemmin luontoon.

Nykyihmisen jättämät jäljet: hakatut metsät, myrkytetyt järvet ja ilman saasteet. Näitä jälkiä kutsutaan ”ekologisiksi jalanjäljiksi”.

Ekologiset jalanjäljet henkilöä ja maata kohden 

Rikkaiden maiden asukkaat kuluttavat enemmän. Siksi rikkailla mailla on suurempi ekologinen jalanjälki kuin köyhillä mailla. Alla olevasta taulukosta näet eri maiden ekologisten jalanjälkien erot.
Kun tarkastellaan kulutustamme tällä tavalla, käy selväksi, kuinka epäoikeudenmukaisesti luonnonvarat jakautuvat.

Mistä jalanjälkemme koostuvat?

Kaikki, mitä kulutamme, on peräisin luonnosta. Ensin hankimme raaka-aineen, esimerkiksi öljyn. Tehtaissa muunnamme öljyn muoviksi. Muovista valmistamme erilaisia esineitä, aina tölkeistä ja kuulokkeista hiusklipseihin. Jonkin ajan kuluttua suurin osa esineistä päätyy roskiin.

Ekologinen jalanjälki on tapa mitata, kuinka paljon elämäntapamme rasittaa luontoa.
Otetaan esimerkkinä matkapuhelin. Jos sinulla on matkapuhelin, rasitat luontoa vähemmän, jos:

• käytä sitä niin kauan kuin se toimii.
• myy tai anna vanha laite pois, kun ostat tai saat uuden.
• vie se sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyspisteeseen, kun se menee rikki.

Sitä, mitä ei näe, ei tule mieleen

Suuri osa siitä, mitä kulutamme, vahingoittaa luontoa. Miksi sitten jatkamme näiden tuotteiden ostamista? Luultavasti siksi, että emme näe niiden kielteisiä vaikutuksia. Emme näe, kuinka sademetsiä kaadetaan tai kuinka koralliriutat kuolevat. Kun kuulee jostakin, mutta ei koskaan näe sitä omin silmin, se tuntuu melkein epätodelliselta.

Ekologiset jalanjäljet

Kaikki, mitä me ihmiset valmistamme, käytämme ja heitämme pois, vaikuttaa ympäristöön. Tämän vaikutuksen suuruus ilmaistaan ekologisena jalanjälkenä. Mitä suurempi jalanjälki, sitä suurempi vaikutus. Mutta pyrimmekin tietoisesti suojelemaan ympäristöä. Olemme esimerkiksi huolehtineet siitä, että otsonireikä on melkein korjaantunut! Myös tämä myönteinen vaikutus voidaan mitata, ja se ilmaistaan ekologisena kädenjälkenä.

KÄSINPAINATUS

Myös vaatteet imevät vettä

Yhden t-paidan valmistamiseen kuluu tuhansia litroja vettä. Useimmiten se valmistetaan nimittäin puuvillasta, joka on kasvi.

Aivan kuten kaikki viljellyt kasvit, myös puuvillapensas tarvitsee paljon vettä kasvaakseen. Ja kankaan kutomiseen tarvitaan paljon puuvillapensaita. Yhden t-paidan valmistamiseen kuluu siksi noin 7 000 litraa vettä.

Ilmastoviisas = pukeutumistietoinen

Pidä vaatteitasi ja tekstiilejäsi resurssina, älä roskana.

Toisin sanoen: yritä korjata, myydä tai antaa pois – tai vie se jätteeksi.

Tekstiilitehtaat käyttävät kemikaaleja kankaan värjäykseen. Nämä kemikaalit päätyvät usein suoraan luontoon. Monien tekstiilitehtaiden ympärillä vesi on niin likaista, ettei sitä voida käyttää edes puuvillapeltojen kasteluun.

Luomupuuvilla on nousussa

Luomupuuvilla ei rasita ympäristöä yhtä paljon, koska sitä viljellään ilman torjunta-aineita ja koska kangas värjätään ympäristöystävällisillä, kemikaalittomilla väreillä.

Luomupuuvilla edustaa toistaiseksi vajaat yksi prosentti kaikesta valmistetusta puuvillakankaasta. Yhä useammat kaupat myyvät kuitenkin luomupuuvillavaatteita, ja monet muotiyritykset ovat alkaneet tuottaa luomupuuvillaisia vaatemallistoja. Me kuluttajat voimme auttaa valitsemalla useammin luomupuuvillavaatteita!

• Osta vähemmän vaatteita, mutta parempilaatuisia, jotka kestävät pidempään.
• Osta vaatteita second hand -liikkeistä.
• Vaihda vaatteita kavereiden kanssa.
• Vie vaatteet, joista olet kasvanut ulos, vaatekeräyksiin.
• Vie vaatteet vaatekauppaan, joka tarjoaa keräyspalvelua. Kauppa huolehtii siitä, että vaatteet lahjoitetaan second hand -myymälöihin tai jauhetaan kuiduiksi, joista valmistetaan uusia vaatteita.

Anna vanhoille vaatteillesi uusi elämä! 

1. Vie hyväkuntoiset vaatteet vaatekeräykseen tai second hand -liikkeisiin.
2. Kysy , voitko jättää vaatteita ja tekstiilejä johonkin liikkeeseen, jossa itsekin teet ostoksia.
3. Järjestä ”vaatteidenvaihtopäivä” kavereiden kanssa, joilla on sama vaatekoko. Silloin kaikki saavat uusia vaatteita – ilmaiseksi!

Hän pelasti perheensä syklonilta

Lamia on kymmenenvuotias. Hän asuu Bangladeshissa, Char Bangla -nimisellä saarella. Kylän 2 500 asukkaasta suurin osa on kalastajia, vain harvat ovat maanviljelijöitä. Se on erittäin köyhä saari, jolla ei ole teitä eikä sairaaloita.

Saaren ympärillä ei ole suojavalleja, joten siellä ei ole mitään, mikä suojaisi tulvilta ja sykloneilta. Tämä tekee saaresta hyvin haavoittuvan ja jättää kyläläiset sään armoille.

Koulutus pelasti Laiman perheen

Kun avustusjärjestö ActionAid vieraili kylässä, se kysyi asukkailta, mihin he tarvitsivat apua. Kyläläiset vastasivat haluavansa suojaa myrskyiltä, joten ActionAid rakensi suojan. Suojasta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos kyläläiset eivät tiedä, milloin tai miksi heidän pitäisi kiiruhtaa sinne. Siksi ActionAid käynnisti tiedotuskampanjan kylän koulun avulla.

Kaikille oppilaille opetettiin, miten toimia, jos sykloni lähestyy. Lamia oli yksi kurssille osallistuneista oppilaista. Kun suuri Sidr-sykloni lähestyi Lamiasta kylää, hän tiesi tarkalleen, mitä heidän piti tehdä.

Hän kiiruhti kotiin ja sanoi vanhemmilleen, että heidän täytyy kiiruhtaa suojatilaan. Vanhemmat, jotka eivät ymmärtäneet tilanteen vakavuutta, eivät aluksi halunneet mennä ulos sateeseen. Lamia, joka ajatteli pikkusiskoaan, joka ei vielä osannut uida, alkoi itkeä. Se sai vanhemmat kuuntelemaan. He kiiruhtivat kaikki neljä suojatilaan.

Kun sykloni oli vihdoin ohittanut alueen, Lamia ja hänen perheensä palasivat kotiin – vain huomatakseen, ettei kotia ollut enää jäljellä. Kaikki oli huuhtoutunut pois. Talo, kaikki heidän omaisuutensa, kaikki karja ja kaikki talon ympärillä olleet puut. Voimakas sade oli huuhtonut pois jopa talon perustukset.

– Selvisimme hengissä, koska koulu oli opettanut minulle, mitä minun piti tehdä. Seuraavalla kerralla viemme karjamme myös suojaan, sanoo Lamia.

Operation Dagsverke on varainkeruukampanja, jota on järjestetty Ruotsissa 1960-luvulta lähtien. Joka vuosi noin 60 000 oppilasta jättää koulupenkkinsä yhdeksi päiväksi kerätäkseen rahaa kouluhankkeisiin ympäri maailmaa. Operation Dagsverke -kampanjan puitteissa oppilaat tekevät erilaisia pikkutöitä, ja kerätyt varat ohjataan tiettyyn kouluhankkeeseen toisessa maassa.

Pienet työt hyväntekeväisyyden hyväksi

Vuonna 2019 kerätyt varat ohjattiin Filippiineillä asuville vammaisille lapsille hankkeisiin, jotka auttavat lapsia suojautumaan katastrofien aikana. On aina mukavaa pystyä auttamaan muita. Operation Dagsverke lisää ymmärrystä siitä, millaista muiden lasten elämä on ympäri maailmaa.

Voitte ilmoittaa luokkanne tänne:

www.unicef.se/operationdagsverke

Mitä valitsisit tehdä Operation Dagsverke -tapahtuman aikana? 

• Maalaa aita!  
• Leikkaa nurmikot!      
• Pese ikkunat!
• Lähtekää ulos koirien kanssa!      
• Nouda tuotteet kaupasta!
• Myydään kukkia!     
• Räpyttele keräyslaatikkoa! 
• Auta nuorempia oppilaita kotitehtävissä!

Kun autat jotakuta, annat lahjan myös itsellesi. Hyvän teon tekeminen saa sinut tuntemaan olosi hyväksi ja olemaan ylpeä itsestäsi.

• Innoitat itseäsi ja muita ajattelemaan positiivisesti.
• Opit näkemään ratkaisuja ongelmien sijaan.
• Koit yhteisöllisyyttä muiden projektin osallistujien kanssa.

1. Kenelle tai mihin tarkoitukseen keräisit rahaa?

Tässä on muutamia esimerkkejä:
• Ihmiset köyhässä maassa.
• Uhanalaiset eläimet.
• Vaikeuksissa olevat lapset.
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset eläimiin.

2. Miten luokkasi voisi kerätä rahaa?

• Suuri kirpputori koulun pihalla.
• Jalkapallo-ottelu teidän luokkanne ja toisen luokan välillä – johon peritte pääsymaksun.
• Työskentelette jonain lauantaina lumitöissä, lehtien haravoinnissa tai vastaavassa.
• Hyväntekeväisyysfestivaali, jossa on esityksiä ja ulkokahvila.

1. Kerää vaatteita luokkatovereilta, opettajilta, sukulaisilta ja vanhemmilta.
Jos mielestänne jotain puuttuu, etsikää löytöjä kirpputoreilta.

2. Suunnittele teema – esimerkiksi hippit, tanssi, kaupunki tai naamiaiset.

3. Jaa vaatteet niin, että jokainen malli saa kaksi vaatekappaletta.

4. Muokkaa ja yhdistele vaatteita juuri niin kuin haluatte.
Ompele kangaskukka paitaan, leikkaa housuista shortsit tai koristele käsilaukku kaulakorun helmillä.

5. Valitkaa musiikki ja päättäkää, missä järjestyksessä kuljette catwalkilla!

1. Etsi vanhoja esineitä, joita voit muokata.
Esimerkiksi ullakolta ja kirpputoreilta.

2. Ota kuva esineestä.

3. Keksi uusi muotoilu – ja miksi ei myös uusi toiminto?

4. Korjaa ja siisti esine.

5. Ota kuva uudistettuun esineeseen.

6. Tulosta kuvat.
Tee ”ennen ja jälkeen” -juliste.

7. Esittele kaikki uudistetut esineet luokkahuoneessa, ripusta ”ennen ja jälkeen” -julisteet seinälle.

1. Miksi kutsutaan sitä varainkeruuhanketta, jossa oppilaat työskentelevät yhden päivän ja lahjoittavat ansaitsemansa tulot köyhien maiden kouluhankkeisiin?

1. A.
   Lasten keräys.
2. B.
   Operaatio Dagsverke.
3. C.
   YK:n päivä.

2. Mitä tarkoittaa ”ekologinen jalanjälki”?

1. A.
   Kuvailee, kuinka paljon luonnonvaroja kukin henkilö ja maa käyttää.
2. B.
   Näyttää, ketkä ihmiset ovat liikkuneet luonnonalueella.
3. C.
   Vain luomuruokaa syövät ihmiset jättävät tällaisia jälkiä.

3. Kuinka monta ”ekologista jalanjälkeä” ruotsalainen jättää?

1. A.
   9,2
2. B.
   7,3
3. C.
   6,6

4. Onko olemassa sellaista asiaa kuin ekologiset vaatteet?

1. A.
   Ei, myynnissä on vain luomuruokia.
2. B.
   Kyllä, ne ovat ruokoista valmistettuja vaatteita.
3. C.
   Kyllä, ne ovat ekologisesti valmistettuja vaatteita.

5. Miksi Uudesta-Seelannista tuotu omena on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto kuin Ruotsista tuotu omena?

1. A.
   Koska se on poimittu paikasta, jossa ilmanlaatu on huonompi.
2. B.
   Se on kulkenut pitkän matkan.
3. C.
   Se mätää nopeammin.

6. Kuinka paljon vettä kuluu yhden t-paidan valmistamiseen?

1. A.
   10 litraa vettä.
2. B.
   100 litraa vettä.
3. C.
   7 000 litraa vettä.