KAIKKI ALKAA YHDELLÄ ASKELEELLA

Aloita siitä, missä olet!

Kun lukee suurista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta, on helppo tuntea itsensä voimattomaksi. Miten me ikinä pystyisimme ratkaisemaan tämän...? Olethan jo jonkin aikaa tienneet näistä ongelmista, mutta emme silti ole päässeet pidemmälle kuin tähän? Miksi?

Ihminen on luonteeltaan mukavuudenhaluinen. Emme pidä muutoksista, muun muassa siksi, että ne vaativat meiltä ponnistelua. Myös suuret, vaikeasti ymmärrettävät ongelmat saavat meidät hermostumaan.
Tuntuu helpommalta piilottaa pää hiekkaan. ”Jos teeskentelen, ettei mitään ole tapahtunut, ehkä ongelma katoaa.”

Kaikki ovat tarpeellisia!

Tarvitsemme ideoijia, ongelmanratkaisijoita, ryhmän, joka toteuttaa idean, ja toisen ryhmän, joka levittää siitä tietoa. Tarvitsemme oivaltavia ihmisiä, joilla on rauhaa miettiä asioita, lukeneita henkilöitä, jotka hankkivat tärkeitä faktoja, sekä rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa johtajiamme.

Tarvitsemme ryhmän, joka valmistaa ruokaa niille, jotka keksivät ratkaisuja, ja toisen ryhmän, joka vaeltaa luonnossa ja levittää rakkautta. Jokaiselle on paikkansa!

Ei ole aina helppoa nähdä omaa rooliaan elämän kudoksessa, mutta jokaisella on paikkansa ja tarkoituksensa! Kaikkia palasia tarvitaan, jotta siitä muodostuu tilkkutäkki.

Tässä on muutamia ehdotuksia, jotka saattavat herättää mielikuvituksen!

Minun pitäisi...

• tehdä joukkoliikenteestä maksutonta.
• antaa kaikille ruotsalaisille polkupyörä.
• päättää, että kouluruoka on kasvisruokaa.
• kieltää uudenvuoden sähikäiset ja ilotulitteet.
• panostaa pieniin, paikallisiin maatiloihin jokaisessa kaupungissa.
• varmistaa, että koulun käsityötunneilla opetetaan, miten second hand -kaupasta ostettuja vaatteita voi korjata.
• tehdä junamatkustamisesta lentämistä edullisempaa. 

Kasvava elektroniikkajätteen vuori – ja ratkaisuehdotuksia

Rikkoutuneet elektroniikkalaitteemme ovat maailman nopeimmin kasvava jätejake. Matkapuhelin on yksi yleisimmistä elektroniikkalaitteistamme, ja vaihdamme niitä usein, vaikka ne vielä toimisivatkin. Tällä hetkellä 6 maailman 7,8 miljardista ihmisestä omistaa matkapuhelimen, ja joillakin on jopa useampi kuin yksi. Joka kerta, kun vaihdamme matkapuhelinta, kulutamme maapallon luonnonvaroja.

Tuotamme myös yhä enemmän sähköromua – ja sen käsittelytavat vaihtelevat eri maissa ympäri maailmaa.
Monissa paikoissa sähkölaitteet heitetään suoraan kaatopaikalle. Tällöin materiaalien sisältämät myrkylliset aineet voivat vuotaa luontoon ja vahingoittaa sekä ihmisiä, eläimiä että ympäristöä.

Sähkölaitteiden kierrätys toimii näin: lajittelu

Kiertotalous – paras ratkaisu planeetalle!

Sähkölaitteiden määrä kodeissamme on kasvanut valtavasti viime vuosikymmeninä. Kun maailman väestö kasvaa ja lähes koko maailmalla on pääsy sähköön, kasvaa myös sähköllä toimivien tuotteiden kysyntä. Lisäksi sähköllä toimivien tuotteiden valmistuskustannukset ovat laskeneet, minkä vuoksi ostamme koteihimme yhä enemmän sähköllä toimivia laitteita.

Mitä enemmän kulutamme, sitä tärkeämpää on, että toimimme kiertotalouden periaatteiden mukaisesti – eli että sekä suojelemme luontoa myrkyiltä että säästämme luonnonvaroja kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä mahdollisimman paljon. EU julkaisi äskettäin suunnitelman siitä, miten siirrymme kiertotalouteen.

Miten luomme kiertotalouden?

Jos otamme esimerkkinä matkapuhelimen, näistä ajatuksista käydään parhaillaan keskustelua EU:ssa:

Oikeus korjata – kuluttajan on voitava itse vaihtaa tiettyjä matkapuhelimen osia. Yhteinen laturi – meidän on voitava käyttää samaa laturia eri matkapuhelimille. Asenteiden muutos – sen sijaan, että ostaisimme uuden matkapuhelimen heti uuden mallin tullessa markkinoille, meitä tulisi kannustaa pitämään vanha puhelin vielä jonkin aikaa. Kun lopulta heitämme sen pois, meidän tulisi viedä se kierrätyskeskukseen.

Mitä vanhoille kännyköille tapahtuu?

Mitä teemme vanhoille kännyköillemme, kun hankimme uuden? Joskus palautamme ne vaihto-ohjelmaan saadaksemme alennusta hinnasta. Ne korjataan ja myydään pääosin muihin maihin, joissa käytettyjen laitteiden markkinat ovat suuremmat. Jotkut myyvät vanhan kännykkänsä itse verkossa, toiset antavat sen ystävälle tai perheenjäsenelle. Monet kännykät viedään myös kierrätykseen.

Joka vuosi kierrätetään miljoona matkapuhelinta

95 prosenttia matkapuhelimista, jotka olemme toimittaneet myymälöihin vaihto-ohjelman puitteissa, kierrätetään. Keräämme Ruotsissa vuosittain noin miljoona matkapuhelinta kierrätystä varten. Matkapuhelimien keskimääräinen ikä on noin viisi vuotta, joten ne ovat todennäköisesti olleet jonkin aikaa unohdettuina lipaston laatikossa.

Kierrätettävät matkapuhelimet lajitellaan ja puretaan osiin, minkä jälkeen eri osat erotellaan toisistaan. Myrkyllisiä aineita käsitellään suljetuissa tiloissa. Jäljelle jäävä materiaali murskataan, minkä jälkeen se jaetaan eri materiaalipinoihin – jotka puolestaan kierrätetään tai muutetaan energiaksi.

Käteviä ja pieniä virtalähteitä, mutta myös vaarallisia

Akkujen käyttö on kätevää. Meidän ei tarvitse raahata johtoja mukanamme eikä etsiä pistorasioita. Arki muuttuu mukavammaksi. Ja kun akku loppuu, riittää, että…

No, mitä teemme tyhjentyneille paristoille? Tiedät jo, että vanhat paristot pitäisi laittaa punaisiin keräyslaatikoihin, mutta tiedätkö miksi?

• Paristot sisältävät metalleja ja aineita, jotka voivat olla myrkyllisiä ihmisille, eläimille ja luonnolle. Kierrättämällä paristoja suojelemme kaikkea elävää. 
• Palautetut paristot sulatetaan ja käytetään uudelleen uusissa tuotteissa.

Olet esikuva

Me ihmiset olemme luonteeltamme uteliaita. Jos naapuri on valmistanut herkullisen kasvispizzan, haluamme mielellämme sen reseptin. Jos kaverillasi on tyylikäs t-paita, saatat kysyä, mistä hän on sen ostanut. Samalla tavalla inspiroit ympärilläsi olevia ihmisiä elämäntavallasi ja tekemilläsi valinnoilla.

.

1. Mitä ainetta kasvit ottavat ilmasta ennen kuin ne vapauttavat happea?

1. A.
   Maakaasu.
2. B.
   Siitepöly.
3. C.
   Hiilidioksidi.

2. Mitä sana ”kierrätys” tarkoittaa?

1. A.
   Se on puunrungon ympärysmitta.
2. B.
   Luonnossa kaikki kiertää.
3. C.
   Se tapahtuu silloin, kun kasvit ottavat ravinteita auringosta, vedestä ja ilmasta.

3. Mitä tarkoittaa ”ilmaston lämpeneminen”?

1. A.
   Se tapahtuu, kun tulivuoret purkavat laavaa.
2. B.
   Kun lämpötila nousee suurimmassa osassa maapalloa.
3. C.
   Kun sää muuttuu.

Mitkä ovat Ruotsin kaksi yleisintä puulajia?

1. A.
   Tammen ja vaahteran lehdet.
2. B.
   Koivu ja pyökki.
3. C.
   Kuusi ja mänty.

5. Mitä on pohjavesi?

1. A.
   Vesi, joka sijaitsee lähimpänä järven pohjaa.
2. B.
   Tynnyreihin kerätty sadevesi.
3. C.
   Vesi, joka on puhdistunut virratessaan eri maakerrosten läpi ja joka sijaitsee maaperässä.

6. Mikä sähkö on ympäristön kannalta paras vaihtoehto?

1. A.
   Uusiutuva sähkö, esimerkiksi tuulesta ja auringosta.
2. B.
   Hiilestä tuotettu sähkö.
3. C.
   Edullista sähköä

7. Mikä näistä on uusiutuva luonnonvara?

1. A.
   Öljy.
2. B.
   Puut.
3. C.
   Vesi.

8. Miksi kutsutaan niitä hehkulamppuja, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja kestävät pidempään?

1. A.
   Vähäenergialamppuja.
2. B.
   Hehkulamput.
3. C.
   Loisteputki.

10. Mikä on sen ruotsalaisen ympäristömerkin nimi, joka osoittaa, että elintarvike on luomuviljelty?

1. A.
   EKO-Mat.
2. B.
   VAATIMUKSET.
3. C.
   LUONNONLÄHEINEN

Kuinka monta jäsenmaata on YK:ssa – Yhdistyneissä Kansakunnissa?

1. A.
   1 001
2. B.
   193
3. C.
   55

11. Mikä on ekologinen jalanjälki?

1. A.
   Kouluille myönnettävä ympäristöpalkinto.
2. B.
   Jälki, joka osoittaa, kuinka pitkälle olemme edenneet kehityksessämme.
3. C.
   Yksi tapa mitata, kuinka paljon elämäntapamme rasittaa ympäristöä.

Kokoa perheesi keittiön pöydän ääreen. Pyydä heitä kertomaan, mitä mieltä he ovat seuraavista kysymyksistä, ja kirjoita vastaukset muistiin.