Ajatuksemme ruoasta vaikuttavat ruokailutottumuksiimme. On havaittavissa, että ajattelemme nykyään enemmän ympäristöä, sillä yhä useammat ovat alkaneet ostaa luomutuotteita ja paikallisesti tuotettua ruokaa.
Maatalous kuluttaa erittäin paljon makeaa vettä. Neljännes kaikesta kuluttamastamme energiasta menee elintarvikkeiden tuotantoon ja karjan kasvatukseen. Kasvisruoka on ympäristöystävällisempää, koska se vaatii huomattavasti vähemmän vettä kuin lihan tuotanto.
Joka kerta, kun astumme ruokakauppaan, meillä on mahdollisuus vaikuttaa valikoimaan. Kun me Ruotsissa päätimme ostaa vain luomubanaaneja, kaikki ruokakaupat alkoivat yhtäkkiä myydä niitä. Se johti myös hintojen laskuun.
Lihan kulutuksen
vähentyessä on myös ilmestynyt lisää kasvisruokavaihtoehtoja.
Oletko huomannut tämän
ruokakaupassasi?
Ruoka ei toisin sanoen ole pelkkää ruokaa, vaan se on myös kannanotto. Joka kerta, kun valitsemme jotain syötävää tai juotavaa, lähetämme viestin elintarviketuottajille. Siis jos meillä on varaa valita. Jos rahaa on hyvin vähän, on keskityttävä löytämään mahdollisimman halpaa ruokaa.
Oletko huomannut, kuinka laaja valikoima ekologisia ja ympäristömerkkituotteita on tarjolla? Ehkä voisit ehdottaa, että kokeilette jotain uutta ekologista tuotetta seuraavan kerran, kun menette ostoksille? Jos monet ihmiset tekevät pienen muutoksen arjessaan, vaikutus on suuri.
Meillä kaikilla on erilaiset ruokamieltymykset. Jotkut syövät lihaa, kun taas toiset ovat pescetaristeja, kasvissyöjiä tai vegaaneja. Ruokailutottumuksiimme voivat vaikuttaa myös ruoka-aineallergiat. Riippumatta siitä, mistä ruokavaliosi koostuu – lihasta, kalasta tai kasvisruoasta – teet hyvän teon ympäristön hyväksi, kun valitset ympäristömerkitettyjä elintarvikkeita.
VAATIMUKSET
Hyvä ympäristövalinta
Joutsen
Ecolabel
Reilun kaupan
Tuotteisiin, joissa on nämä symbolit, voit luottaa!
Läheisyysperiaatetta voidaan soveltaa moniin tuotteisiin. Voit valita ostaa Ruotsissa viljeltyjä kaurahiutaleita ja omalla alueellasi viljeltyjä perunoita. Mitä lähempänä ruoka on tuotettu, sitä vähemmän ilmansaasteita siihen on kertynyt ennen kuin se päätyy lautasellesi.
Monet lihansyöjät päättävät syödä vähemmän lihaa, joka puolestaan on laadultaan parempaa. He valitsevat esimerkiksi ruotsalaista lihaa, joka on peräisin eläimistä, jotka ovat saaneet laiduntaa vapaasti eikä niitä ole kuljetettu ulkomaille teurastettavaksi. Tästä hyötyvät kaikki. Eläimet kokevat vähemmän stressiä, ja luonto säästyy tarpeettomilta ilman epäpuhtauksilta.
Kanna ruoka kotiin. Maailman merissä kelluu kokonaisia saaria muovijätettä. Voimme suojella meriä välttämällä muovia niin paljon kuin mahdollista. Kannattaa kantaa ruoka kaupasta kotiin paperikasseissa tai kangaskasseissa.
Tärkein syy luomuruoan viljelyyn ja tuotantoon on maaperän suojelu. Kun vähennämme maaperässä käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden määrää, maaperä välttyy myrkyiltä – ja niin välttyvät mekin.
Luonnonmukaisessa maataloudessa toimitaan pitkän tähtäimen näkökulmasta. Koska maaperän halutaan säilyvän ravinteikkaana myös tulevaisuudessa, peltoa annetaan toisinaan levätä. Jos maaperää viljellään liian intensiivisesti, osa tärkeistä mineraaleista katoaa.
Luomuliha on peräisin eläimistä, jotka laiduntavat laitumilla ja saavat luomurehua, joka on suurelta osin viljelty omalla tilalla.
Luomulihan suosion kasvu on hyvä asia sekä eläimille että luonnolle. Lihan tuotanto aiheuttaa kuitenkin huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vihannesten viljely.
Lehmät ja lampaat tuottavat huomattavasti enemmän voimakasta kasvihuonekaasua, metaania, kuin siat ja kanat.
Ympäristöystävällisin vaihtoehto on kasvisruoka. Kaikkien ei tarvitse lopettaa lihan syömistä heti, mutta jos me kaikki yritämme syödä kasvisruokaa hieman useammin, vähintään kerran viikossa, se vaikuttaa ympäristöön,
Tee vaikutus kavereihisi herkullisella vegopizzalla!
Kasvispizzan täytteitä voi vaihdella loputtomasti. Entäpä ananas, oliivit ja sipuli? Tomaatti, artisokat ja maissi? Tai miksi ei paprikaa, maissia ja tomaattia? Etsi reseptejä Googlesta – löydät niitä valtavasti!
Myös Euroopan elintarviketuottajat tuottavat enemmän ruokaa kuin markkinat tarvitsevat. Tuloksena on valtavia ruokajäämiä, joita ei koskaan myydä ja jotka lopulta heitetään pois.
Kun heitämme ruokaa pois, heitämme itse asiassa pois omaa rahaamme. Maksoimme jostakin, jota emme koskaan käyttäneet. Olisimme voineet käyttää tuon rahan sen sijaan johonkin mukavaan, esimerkiksi huvipuisto- tai ravintolakäyntiin.
Heitämme pois keskimäärin neljänneksen kaikesta ostamastamme ruoasta. Se on 25 prosenttia siitä, mitä yleensä käytämme ruokaan kuukausittain.
Maito ja kerma säilyvät pakastimessa vain kolme kuukautta, mutta suurin osa muista elintarvikkeista säilyy vuoden. Merkitse pakkaukseen mieluusti tämän päivän päivämäärä. Voit pakastaa kaikki nämä elintarvikkeet myöhempää käyttöä varten:
Suuri osa ruoasta voidaan pakastaa. Yksi kekseliäs tapa on käyttää jääkuutioastiaa. Voit täyttää pienet lokerot erilaisilla aineksilla ja ottaa yhden kuution ulos aina, kun tarvitset sitä.
Voit käyttää tyhjiä maitopakkauksia pakastussäilytykseen. Leikkaa yläosa pois niin, että siitä tulee suorakulmio. Laita sisään ruoka, jonka haluat pakastaa. Taita reuna sisäänpäin ja teippaa ympäri maalarinteipillä. Muista kirjoittaa teippiin, mitä pakkaus sisältää.
On sanonta, joka kuuluu: ”Perhosen siivenisku voi aiheuttaa hurrikaanin”. Sen tarkoituksena on sanoa, että pienellä teolla voi olla suuria seurauksia. Jokainen tapahtumaketju kasvaa suuremmaksi jokaisella askeleella eteenpäin.
Kaikilla teoilla on seurauksia. Yksi tapa selvittää, mitä seurauksia tietyllä teolla voisi olla, on käyttää syy-seurausketjua. Voimme tarkastella, miltä sellainen voisi näyttää, kun kyse on ruokailutottumuksistamme
Syy-seurausketjujen hyvä puoli on se, että ne ovat neutraaleja. Niin kauheilta kuin seuraukset näyttäisivätkin olevan, ne eivät tuomitse tekojamme, vaan ne vain osoittavat, mikä seuraus syntyy. Ne antavat meille myös mahdollisuuden vaihtaa avainkomponentin – ensimmäisen ruudun.
Mitä tapahtuu, jos vaihdamme ensimmäisen ruudun syy-seurausketjussa, joka koskee elintarvikkeitamme?Miten se vaikuttaisi seuraavaan ruutuun – ja sitä seuraavaan?