Yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa ei pääse käsiksi puhtaaseen juomaveteen. 2 miljardia ihmistä = 200 kertaa Ruotsin väkiluku.
Joissakin maissa maa on niin kuiva, että kaivojen, jokien ja järvien vesi ehtyy. Toisissa maissa tulvat johtavat siihen, että likainen vesi sekoittuu juomaveteen. Aina ei ole kyse veden puutteesta, vaan vedenkäsittelyyn liittyvän infrastruktuurin puutteesta. Tällä tarkoitetaan, että puuttuu vedenpuhdistamoja veden puhdistamiseksi sekä vesiputkia, jotka kuljettavat vettä ihmisille. Siksi monet ihmiset ovat riippuvaisia avustusjärjestöistä, jotka jakavat vesisäiliöitä ja poraavat kaivoja.
Ruotsissa meidän tarvitsee vain avata hana saadaksemme puhdasta, maukasta ja edullista vesijohtovettä. Vesi on usein suodattunut luonnollisesti kulkiessaan maaperän läpi. Sen jälkeen se puhdistetaan vedenkäsittelylaitoksessa, ennen kuin se pumpataan vesiputkien kautta koteihimme.
Hananvesi on niin puhdasta, että meidän ei tarvitse ostaa vettä kaupasta. Näin säästämme rahaa ja suojelemme samalla luontoa. Mitä vähemmän vettä ostamme, sitä vähemmän muovipulloja tarvitsee valmistaa ja kuljettaa pitkiä matkoja. Vesi on upea luonnonvara, jota meidän on vaalittava.
Maapallon vesi kiertää ikuisessa kierrossa. Suurin osa, peräti 97 prosenttia kaikesta vedestä, on merien suolavettä. Sitä emme voi juoda. Kun vesi haihtuu meristä, siitä muodostuu höyryä, joka nousee ilmakehään. Siellä höyry jäähtyy ja muuttuu vesipisaroiksi, jotka lopulta sataavat järviin, maahan ja meriin. Sateena putoava vesi on makeaa vettä. Makea vesi muodostaa toisin sanoen kolme prosenttia maapallon vedestä. Suurin osa makeasta vedestä on jäätyneenä jäätiköissä tai piilossa syvällä maan alla pohjavedessä – eli ulottumattomissamme.
Kuinka paljon makeaa vettä meillä sitten on käytettävissämme? Alle prosentti. Ja sen on riitettävä kaikille ihmisille, eläimille ja kasveille. Silloin ymmärrät, miksi meidän on suojeltava sitä.
Ruotsissa jokainen ihminen käyttää noin 140 litraa vettä päivässä. Käymme suihkussa, huuhtelemme wc:tä, tiskaamme, pesemme vaatteita, siivoamme ja valmistamme ruokaa. Se on melko paljon vettä, mutta voimme itse asiassa vähentää vedenkulutustamme muutamalla yksinkertaisella vinkillä.
Me voimme selviytyä melko pitkään ilman ruokaa, mutta emme ilman vettä. Jos joudumme pitkään sähkökatkokseen, esimerkiksi siksi, että myrsky kaataa puita sähkölinjojen päälle, vesihana lakkaa toimimasta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että kotona on aina vettä.
Erityisissä olosuhteissa, kuten pitkän sähkökatkoksen aikana, emme tietenkään voi kuluttaa 140 litraa vettä henkilöä kohden päivässä. Selviämme 3 litralla vettä henkilöä kohden päivässä.
Yksi
20 litran kanisteri riittää yhdelle henkilölle viikon ajaksi.PS.
Älkää unohtako, että myös lemmikit tarvitsevat vettä.
Voitte
aloittaa veden varastoinnin jo nyt, vaikka teillä ei olisikaan vesikanistereita. Peskää
tyhjä mehu- tai limupullo ja täyttäkää se vedellä. Aseta pullo viileään paikkaan ja
peitä se mustalla pussilla, jotta vesi pysyy suojattuna bakteereilta. Lisää
vesipulloja tarpeen mukaan ja vaihda vesi puolen vuoden välein, jotta se pysyy
raikkaana.
Ainoa asia, jonka saamme huuhdella WC:stä, on… juuri niin: virtsa, uloste ja WC-paperi. Korvatulpat, kosteuspyyhkeet ja muu roska voivat tukkia WC:n ja vahingoittaa jätevedenpuhdistamoja. Silloin kaikki joutuvat kärsimään vesiongelmista.
Vanhat lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin.Jos huuhtelemmelääkkeet wc:stä alas, ne päätyvät järviin ja meriin, missä ne vahingoittavat eläimiä ja kasveja. Myös me ihmiset kärsimme vahinkoa, koska lääkkeet päätyvät lopulta ruokaan, jota syömme. Tätä kutsutaan bumerangivaikutukseksi.
Keittiöpaperi, pesuliinat ja kosteuspyyhkeet. Ne eivät liukene veteen kuten wc-paperi, vaan voivat juuttua pumppuihin tai putkiin ja aiheuttaa ongelmia.
Snus ja tupakantumpit. Ne sisältävät muun muassa kadmiumia, joka voi aiheuttaa ympäristöongelmia päätyessään luontoon.
Sidokset, tamponit, vanupuikot ja kondomit. Ne voivat aiheuttaa ongelmia putkistoissa, pumppuissa ja jätevedenpuhdistamossa.
Kemikaalit kuten lakkabensiini, öljy, kynsilakka, asetoni ja vastaavat. Ne voivat häiritä jätevedenpuhdistamoiden biologista puhdistusta ja päätyä luontoon. Vie ne kierrätyskeskukseen.
Lääkejäämät. Ne on palautettava apteekkiin.
Hiukset. Hiukset takertuvat toisiinsa ja juuttuvat kiinni, mikä voi aiheuttaa tukoksia kunnallisessa viemäriverkostossa aivan kuten kotona lattiakaivossa.
Maalijäämät. Mitään maalia ei saa päästää viemäriin. Maalijäämät on käsiteltävä vaarallisena jätteenä ja toimitettava kierrätyskeskukseen, sekä maalit että taiteilijamaalit.
Rasva, kuten ruoanlaittoon käytetty öljy. Rasva jähmettyy ja aiheuttaa tukoksia putkistoissa ja pumppaamoissa sekä ongelmia jätevedenpuhdistamoissa. Pyyhi paistinpannu talouspaperilla ja heitä se roskakoriin. Suuremmat öljymäärät voit kaataa muovipulloon tai maitotölkkiin. Vaihtoehtoisesti voit antaa rasvan jähmettyä ja sitten kaapia sen pois ja heittää roskiin.
Älä pese autoa kotona – vaikka se tuntuisi kuinka houkuttelevalta tahansa, kun aurinko paistaa ajotielle. Autosta valuvassa likavedessä on raskasmetalleja, öljyjäämiä ja kemikaaleja. Se valuu useimmiten suoraan viemäriin tai lähimmälle nurmikolle – ilman minkäänlaista puhdistusta.
Saasteet eivät jää sinne. Ne kulkeutuvat edelleen vesistöihimme, järviin ja jokiin, ja voivat lopulta päätyä uima- ja juomaveteemme. Niiden ei kuulu olla siellä.
Noin 30 % Ruotsin auton omistajista pesee autonsa edelleen kotona – mutta on olemassa parempi vaihtoehto.
Valitse hyväksytty autopesula tai pesuhalli, jossa vesi puhdistetaan ja mieluiten myös kierrätetään. Se on parempi ympäristölle, terveydelle ja tulevaisuudelle.
Mitä sanot autopesusta – se on aina hyvä idea! Tai itsepalvelupesuhallista niille, jotka haluavat pestä auton itse ilman, että myrkkyjä päätyy järveen tai jokeen!