VINKKI 7: VAIKUTTAKAA OSTOKÄYTTÄYTYMISELLÄNNE!

Aikaisemmin useimmissa ruotsalaisissa kodeissa oli vain kaikkein välttämättömimmät tavarat. Siellä oli huonekaluja, joilla istua, syödä ja nukkua. Mukeja ja lautasia oli juuri niin monta, että niitä riitti kaikille. Tytöillä oli pari arkipukua ja yksi sunnuntaipuku, pojilla pari lyhyttä housua ja pari pitkää housua. Ennen maitopakkauksien aikakautta maitokannu täytettiin kaupassa ja siitä maksettiin litraa kohti. Vanha Ruotsi oli toisin sanoen kestävä yhteiskunta, ilman että sitä itse tiedettiin. Kulutettiin vain tarvittava määrä, ja jätettä syntyi vähemmän, esimerkiksi maitokannujen ansiosta.

Nykypäivän Ruotsissa tilanne ei ole tällainen. Nykyään meillä on enemmän rahaa, ja olemme päättäneet käyttää sitä kuluttamiseen. Sana ”kulutus” tarkoittaa tavaran ostamista ja käyttämistä. Yhteiskuntaa, jossa kulutetaan paljon ja nopeasti, kutsutaan kulutusyhteiskunnaksi. Mitä enemmän tavaroita ostamme ja kulutamme, sitä enemmän raaka-aineita tarvitsemme luonnosta. Yksi halutuimmista raaka-aineista on öljy. Se ei kuitenkaan ole uusiutuva raaka-aine. Jonain päivänä öljy loppuu.

Tarvitsemmeko todella kaikkia ostamiamme tavaroita? Selviäisimme varmaankin varsin hyvin vähemmillä tavaroilla. Sillä juuri niin elääkin suurin osa ihmisistä maapallolla: suurimmalla osalla on vain kaikkein välttämättömimmät tavarat.

Ekologiset jalka- ja kädenjäljet

Kaikki, mitä me ihmiset valmistamme, käytämme ja heitämme pois, rasittaa ympäristöä. Vaikutuksemme suuruus ilmaistaan ”ekologisena jalanjälkenä”. Mitä suurempi jalanjälki, sitä suurempi vaikutus.

Teemme myös toimia ympäristön suojelemiseksi. Olemme esimerkiksi huolehtineet siitä, että otsonikato on melkein korjaantunut! Voimme mitata, kuinka paljon teemme työtä kestävän tulevaisuuden puolesta ja autamme muita suojelemaan ympäristöä. Tulos ilmaistaan ”ekologisina jalanjälkinä”.

Vanhemmallasi on iso reikä housuissaan. Mitä teette?

1. A.
   A. Annamme ne kaverille, joka pitää niistä ja osaa valmistaa niitä. Sitten ostamme uusia.
2. B.
   B. Housut heitetään vaatekaappiin ja unohtuvat sinne.
3. C.
   C. Housut heitetään pois ja ryntäämme kauppaan ostamaan uudet!
4. D.
   D. Jos reikää ei voi korjata, teemme niistä jotain muuta, esimerkiksi shortseja tai laukun.

Olet jo valinnut kaupan hyllyltä yhden puseron, kun huomaat toisen hienon puseron. Mitä teet?

1. A.
   A. Ostetaan molemmat. Hienoja puseroita ei voi koskaan olla liikaa!
2. B.
   B. Mietin hetken – tarvitsenko kaksi uutta puseroa? Onko minulla jo samanlaisia puseroita vaatekaapissa?
3. C.
   C. En tiedä. Juuri tällaiset asiat saavat minut välttämään ostoksia!
4. D.
   D. Valitsen toisen näistä kahdesta puserosta.

Näet mainoksen hienosta teknologialaitteesta. Mitä ajattelet?

1. A.
   A. Kiva, mutta sainhan sellaisen joululahjaksi.
2. B.
   B. Hienoa, mutta taidan odottaa uuden ostamista, kunnes vanha menee rikki.
3. C.
   C. Se on siisti, mutta melko tarpeeton. Jos hankin sellaisen, se tulee olemaan käytetty.
4. D.
   D. Minun on PAKKO saada se! Aion nalkuttaa vanhemmilleni, kunnes saan sen.

Koulusi järjestää kirpputorin, ja kaikkia pyydetään tuomaan vaatteita ja tavaroita.

1. A.
   A. Kyllä, nyt pääsemme vihdoin eroon suuresta määrästä vanhoja vaatteita!
2. B.
   B. Kiva! Voimme varmasti tehdä paljon löytöjä!
3. C.
   C. Antaisimmeko vaatteitamme pois?! Ei ikinä!
4. D.
   D. Miksi ei? Jos vain jaksaisimme kaivaa lattialle kasautuneiden vaatteiden joukosta.

Ostatteko usein tavaroita kotiinne?

1. A.
   A. Kyllä, me pidämme siitä, että vaihdamme sisustustyyliä usein!
2. B.
   B. Ei, mutta vanhempani tekevät niin joskus.
3. C.
   C. Joskus, jos löydän jotain todella erityistä.
4. D.
   D. No, enpä tiedä, mutta olen löytänyt paljon kivoja tavaroita ullakolta ja kirpputoreilta ja sellaisista.

Mikään ei anna teille yhtä suurta kickia kuin shoppailu! Shoppailu piristää teitä, kun olette väsyneitä, lohduttaa teitä, kun olette surullisia, ja ilahduttaa teitä, kun olette tylsistyneitä. Lisäksi se on mielestänne mukava tapa viettää aikaa kaverin kanssa.

Mutta miksi emme löytäisi uusia tapoja viettää aikaa yhdessä? Voihanhan vain mennä kävelylle, kuunnella musiikkia tai käydä kahvilla.

Yritätte pitää ostoksenne kohtuullisina. Ennen kuin ostatte jotain, yritätte muistaa kysyä itseltänne, tarvitsetteko sitä todella. Jos teillä on jo kolme lompakkoa, ette tietenkään tarvitse neljättä vain siksi, että se näytti kauniilta kaupassa.

Teette ostoksia vain, jos todella tarvitsette jotain. Menette kauppaan, haette tarvitsemanne tavarat ja lähdette kaupasta. Useimmiten ostatte internetistä jotain, mitä todella tarvitsette. Ostosten tekeminen täyttää tietyn tarkoituksen, mutta ette oikeastaan ajattele sitä kovin paljon. Elämässä on hauskempia asioita, kuten musiikin soittaminen, jutteleminen kavereiden kanssa… tai vain loikoilu sohvalla!

"Jakaminen on välittämistä"

Miltä yhteiskuntamme näyttäisi, jos alkaisimme jakaa enemmän? Se, että keräämme kasoittain tavaroita ja vaatteita, joita käytämme harvoin, on pohjimmiltaan maapallon luonnonvarojen tuhlausta. Esimerkiksi yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen kuluu 1 250 litraa juomavettä. Samaan aikaan miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä.

Voimme itse asiassa vaikuttaa tähän tilanteeseen tekemällä järkevämpiä valintoja.

• Kun ostat vaatekappaleen – kysy itseltäsi: ”Tarvitsenko todella tätä?”

• Kun olet käyttänyt sitä – tuuleta sitä silloin tällöin sen sijaan, että pesisit sen jokaisen käyttökerran jälkeen.

• Kun olet kyllästynyt siihen – vaihda vaatteita ystävän kanssa, myy ne kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyyteen.

Tee vaatekaapistasi ympäristöystävällisempi

• Osta käytettyjä vaatteita, niin saat ainutlaatuisia vintage-vaatteita!
• Osta mieluummin vähemmän vaatteita, mutta parempilaatuisia, niin ne kestävät pidempään!

Anna vanhoille vaatteillesi uusi elämä!

• Järjestä naapurustossa ”vaatteidenvaihtopäivä”! Silloin kaikki saavat vaatteita, jotka ovat heille uusia – täysin ilmaiseksi!
• Voitte myös lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita vaatekeräyksiin tai second hand -liikkeisiin.

Korjaa laitteet!

Nykyään elämme ”osta ja heitä pois” -kulttuurissa. Emme oikeastaan välitä kovinkaan paljon tavaroistamme. Kun jokin menee rikki, emme edes yritä korjata sitä, vaan ostamme heti uuden.

Teollisuus on laskenut tämän, ja se valmistaa monia kodinkoneita, joiden käyttöikä on 6–7 vuotta. Suuri osa nykyisin myytävistä tuotteista ei ole valmistettu kestämään pidempään.

Meidän on jälleen alettava arvostaa tavaroitamme. Se on eduksi sekä lompakolle että ilmastolle. Meidän on lisäksi opetettava lapsille, että jokainen valmistettu esine on maksanut sekä maapallon luonnonvaroja että ihmistyötä. On aika pidentää tavaroidemme käyttöikää!

Vanha muuttuu uudeksi!

Tässä haasteessa teidän tulee kunnostaa vanhoja tavaroita ja ottaa ”ennen ja jälkeen” -kuvia!

1. Etsi esine, jota voi muokata. Tutki vanhoja tavaroita ullakolla, kellarissa tai lähimmässä kirpputorilla.

2. Keksi uusi muotoilu – ja miksi ei myös uusi toiminto?

3. Ota kuva esineestä, niin sanottu ”ennen”-kuva.

4. Korjaa ja siisti laite.

5. Ota kuva uudistettuun esineeseen.

6. Esittele luokalle kaikki uudistuneet esineet tai ripusta seinälle ”ennen ja jälkeen” -julisteita